P. E. Svinhufvudin muistosäätiö, Kotkaniemi-säätiö, Mannerheim-säätiö ja Mannerheim-museo järjestivät 14.12.2018 Eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa kutsuseminaarin SUOMEN HALLITUSMUOTO 1919 Svinhufvud, Mannerheim ja valtionpäämiehen asema.
Lue lisää
P. E. Svinhufvudin muistosäätiö on jakanut vuodesta 1973 alkaen kirjallisuuspalkintoja. Kohdealuetta ei ole rajattu ahtaasti, vaan arvostusta on osoitettu hyvin erilaisille teoksille. On kuitenkin edellytetty, että palkittu teos on kirjoitettu ”Ukko-Pekan hengessä”. Palkinnosta päättää muistosäätiön hallitus, johon kuuluu eri alojen asiantuntijoita.
Lue lisää
Kotkaniemi-säätiö vietti Kotkaniemen kotimuseon uudelleen avautumisen juhlaa 18.5. ja seuraavana päivänä peruskorjattu Kotkaniemi avattiin yleisölle.
Lue lisää
Vapaussodan ja kapinan syttyessä osa Itsenäisyyssenaatin jäsenistä jäi punaisten miehittämään Helsinkiin. He piiloutuivat porvarisasuntoihin ja punaiset yrittivät löytää heidät suorittamiensa kotitarkastusten yhteydessä. Itsenäisyyssenaattorit P. E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén pääsivät pakenemaan Tallinnaan tekniikan opiskelijoiden kaapattua jäänmurtaja Tarmon. Sieltä he jatkoivat Berliinin, Tukholman ja Tornion kautta Vaasaan.
Lue lisääVuonna 2018 muistosäätiön toiminnassa korostuvat P. E. Svinhufvudin johtaman itsenäisyyssenaatin toiminta (27.11.1917–27.5.1918) sekä Svinhufvudin toiminta korkeimman vallan haltiana eli itsenäisen Suomen ensimmäisenä omana valtionpäämiehenä 18.5.–14.12.1918.
Lue lisää
Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvud yritti 5.2.1918 paeta punaisesta Helsingistä luutnantti Väinö Mikkolan ohjaaman Stettinin M-16 koneen kyydissä Hermannin lentoasemalta. Koneen moottori sammui puolessa kilometrissä ja Suomen pääministerin ensimmäinen lentomatka päättyi onnistuneeseen pakkolaskuun.
P. E. Svinhufvudin muistosäätiö järjesti 5.2.2018 seminaarin aiheesta. Tutustu seminaariesitelmiin.
Lue lisää
P. E. Svinhufvudin muistosäätiö on jakanut kirjallisuuspalkinnon vuodesta 1973 lähtien. Vuosikymmenien saatossa säätiö on palkinnut niin tietokirjoja kuin romaanejakin. Keskeisimpänä valintakriteerinä on pidetty sitä, että palkittava teos on kirjoitettu ”Ukko-Pekan hengessä”.
Lue lisää
Vapaussodan ja kapinan syttyessä osa Itsenäisyyssenaatin jäsenistä jäi punaisten miehittämään Helsinkiin. He piiloutuivat porvarisasuntoihin ja punaiset yrittivät löytää heidät suorittamiensa kotitarkastusten yhteydessä. Itsenäisyyssenaattorit P. E. Svinhufvudja Jalmar Castrén pääsivät pakenemaan Tallinnaan tekniikan opiskelijoiden kaapattua jäänmurtaja Tarmon. Sieltä he jatkoivat Berliinin, Tukholman ja Tornion kautta Vaasaan.
Lue lisää
Kotkaniemi avautuu yleisölle uusittuna toukokuussa 2018. Juhlalliset avajaiset ovat 18.5.2018, jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun P. E. Svinhufvud valittiin itsenäisen Suomen ensimmäiseksi valtionpäämieheksi. Museon ja puutarhan lisäksi siellä avautuu Itsenäistymisvaiheen erikoisnäyttely.
Lue lisää
Itsenäisyyssenaatti asetettiin 27.11.1917. Se toteutti Suomen itsenäisyyden erittäin vaikeissa oloissa. Prokuraattoriksi (oikeuskansleriksi) Siperian karkotuksesta paluun jälkeen huhtikuussa 1917 nimitetty P. E. Svinhufvud toimi itsenäisyyssenaatin puheenjohtajana eli pääministerinä 27.11.1917–27.5.1918.
Lue lisää
