Svinhufvudin kirjapalkinto teokselle Saksalainen Suomi 1918

Kirja kertoo objektiivisesti kiintoisasta, mutta melko vähälle huomiolle jääneestä vaiheesta Suomen itsenäistymisen murroksessa. Ulkopolitiikan ja sotatoimien ohella esille nousevat monet arkisen elämän ilmiöt keväästä loppusyksyyn 1918 saksalaisen divisioonan vaikuttaessa Suomessa.

Teos kertoo kiintoisia piirteitä eri henkilöistä, kuten kenraali Rüdiger von der Goltzin 15.12.2016 poliittisesta taitavuudesta. Valtionhoitaja Svinhufvudiin kirjoittajat suhtautuvat arvostavasti. Toki ilmenee, ettei hän ollut ulkopolitiikan asiantuntija. Saksalle Suomi oli nappula isossa pelissä.

Kirja verkkokaupassa

Suomen leijona – Svinhufvud itsenäisyysmiehenä

Itsenäisyysmies Pehr Evind Svinhufvud oli periaatteen ja toiminnan mies, ja professori Martti Häikiön elämäkerta Suomen leijona on kirjoitettu sen mukaan. Teos seuraa Svinhufvudin vaiheita murhaajan puolustusasianajajaksi, Siperian karkotukseen, punaisten hallitsemaan Helsinkiin, kuninkaanvaalin pyörteisiin ja Mäntsälän kapinan kuumeisiin hetkiin.

”Svinhufvudin henkilökohtainen elämä lain ja väkivallan veitsen- terällä pakotti kirjoittamaan jännityskertomuksen. Seuraan hänen henkeäsalpaavia vaiheitaan jopa tunti tunnilta: selvitäänkö yön yli ja mitä huominen tuo tullessaan? Haaksirikkoja, erottamisia, 50 asteen pakkasia, yöllisiä neuvotteluja kapinalaivassa, pako- yrityksiä – kaikki keskellä maailmanhistorian myrskyjä. ”

Martti Häikiön kirjoittama Suomen leijona avaa Suomen itsenäistymisen vaiheet kiehtovasti. Tarina seuraa Pehr Evind Svinhufvudia (1861–1944) murhaajan puolustusasianajajaksi, eduskunnan puhemieheksi ja Siperian karkotukseen, pääministeriksi ja maan alle punaisten hallitsemaan Helsinkiin, valtionhoitajaksi ja kuninkaan valitsijaksi, presidentiksi ja Mäntsälän kapinan kukistajaksi. Svinhufvud halusi maalaistuomariksi, mutta hänestä tuli oikeustaistelija, itsenäisyysmies ja kansanvallan pelastaja.

Pääministeri Svinhufvud johti Suomen itsenäistymistä pääministerinä vuosina 1917–1918. Sisällissodan aikana hän joutui piilottelemaan Helsingissä, kunnes pakeni Saksan ja Ruotsin kautta Vaasaan johtamaan hallitusta.

Hänet valittiin itsenäisen Suomen ensimmäiseksi valtionpäämieheksi toukokuussa 1918. Valtionhoitajakauteen osuivat kapinallisten tuomitsemista varten perustetut valtiorikosoikeudet ja traagiset vankileirit sekä Saksan häviön myötä päättynyt yritys valita Suomelle kuningas. 1920-luvulla Svinhufvud toimi talouselämän luottamustehtävissä. Hän osallistui rivimiehenä suojeluskuntatoimintaan, ja hänestä kehittyi mestariluokan ampuja.

Svinhufvud palasi politiikkaan 1930-luvun alussa. Presidenttinä ”Ukko-Pekka” lannisti arvovallallaan oikeistoradikaalien Mäntsälän kapinan vuonna 1932 ja luotsasi Suomen pohjoismaiselle linjalle.

Suomen leijona kertoo Svinhufvudista eduskunnan puhemiehenä ja oikeusvaltion rakentajana. Hän toimi tuomarina, asianajajana, lainvalmistelijana ja oikeuskanslerina. Pitkälti hänen ansiostaan kansanvalta säilyi läpi yhden kapinan ja toisen kapinayrityksen. Hänestä tuli valtiollisen vapauden maamerkki.

Kirjaa voi tilata kustantajan sivuilta tarjoushintaan 29,90 e
www.docendo.fi

Kirja-arvio Savon Sanomat

Kirja-arvio Keskisuomalainen

Kirja-arvio Aamulehti

Yle Areena: Haastateltavana historiantutkija, professori Martti Häikiö

P.E. Svinhufvudin muistosäätiön julkaisut

Vuonna 2014 Muistosäätiö tilasi Otavalta uudet painokset teoksista

  • Sirkka-Liisa Lehtinen & Sirkka Svinhufvud: Ellen Svinhufvud. Rakkaudesta ruokaan ja Ukko-Pekkaan.
  • Maritta Pohls: Ellen Svinhufvud. Suomalainen säätyläisnainen maalta.
  • Erkki Räikkönen: Svinhufvudin kertomukset Siperiasta. Johdannon on kirjoittanut Martti Häikiö.

 


Erkki Räikkönen
Svinhufvudin kertomukset Siperiasta

Johdannon on kirjoittanut Martti Häikiö.

Inkeriläissyntyinen Erkki Räikkönen (1900–1961) oli toimittaja, kirjailija ja kustantaja sekä poliittinen aktivisti. Räikkösen sitkeä työ Svinhufvudin muistikuvien ja elämätyön kirjaamiseksi on hyvin merkittävä, koska Svinhufvud ei pitänyt päiväkirjaa eikä kirjoittanut muistelmia. Svinhufvudin yksityisarkisto on hyvin niukka. Räikkösen teksti kuvastaa kirjoitusaikaansa, mutta on elävä kuvaus Svinhufvudin Siperian-karkoituksesta.

Svinhufvud”Sanomalehtimies Grigorij Filipovitch Semenko kävi tervehtimässä Pehr Evind ja Ellen Svinhufvudia näiden oleskellessa Tymskojessa. Hän kertoi kuulleensa jo ennen tapaamista Svinhufvudista: ”Niinpä hän tapasi kerran helmikuussa erään Tymskojesta kotoisin olevan kyytimiehen, jonka kanssa hänelle sukeutui seuraavanlainen keskustelu.

–Mutta meilläpä on Tymskojessa merkillinen mies, niin etevä kalastaja, että oikein ihmetyttää!

–Niin siellähän asuu Svinhufvud teidän luonanne!

–Jumala hänen nimeään tietää! Me kutsumme häntä Pjotr Petrovithiksi! Hyvä on ukko, tuollainen rauhallinen!

–Miten hän elää ja tulee toimeen?

–Hyvin elää. Näkyy, että on rikas, nähtävästi saksalainen. On vuokrannut kaksi huonetta, joissa asuu yhdessä vaimonsa kanssa.

–Ei hän saksalainen ole, vaan suomalainen!

–Suomalainen, mikä kansa se sellainen on!

Kertoja selittää asian ukolle parhaan kykynsä mukaan.

–Ahaa, vai suomalainen, mutta nehän ovat hyvin pientä väkeä, kun tämä sen sijaan on oikea jättiläinen!

Ja kyytimies jatkoi:

–Mutta joka tapauksessa hän on hyvä mies. Vielä mukavampi ja lystillisempi on hänen vaimonsa. Hän sopertaa hyvin nopeasti omaa kieltään, josta ei ymmärrä yhtään mitään, ja venäjää hän ei ymmärrä ollenkaan. Jos häneltä kysyy, saako tuoda samovaarin sisään, niin hän katselee vain eikä ymmärrä mitään. Vihdoin juoksee hän Pjotr Petrovithin luo. Tämä saapuu silloin pieni kirja kädessään ja jonkin aikaa lehtiä selailtuaan sanoo: ”Samovaari, ahaa, tuokaa sisään!” – Alussa hän aina luki kirjasta mitä tarvitsi, mutta nyt hän osaa jo vähän puhua ilman kirjaakin.”

 


 

Marko Paavilainen

 

”PALJON MINÄ SINÄ AIKANA OPIN”

 

P. E. Svinhufvud liike-elämässä 1919–1931

 

P. E. Svinhufvud muistetaan ennen muuta itsenäistymisvuosien pääministerinä ja valtionhoitajana sekä presidenttikaudestaan 1931–1937. Tehtävien väliin jäävä runsaan kymmenen vuoden ajanjakso on varsin huonosti tunnettu. Politiikan jättäneen Svinhufvudin on kuvattu vetäytyneen tilalleen Kotkaniemeen, viettäneen hiljaiseloa ja omistautuneen harrastuksilleen. Todellisuudessa hänen toimintansa jatkui koko 1920-luvun uudella foorumilla – liike-elämässä.

 

Marko Paavilaisen tutkimus ”Paljon minä sinä aikana opin” nostaa esiin uusia piirteitä Ukko-Pekan urasta. Svinhufvud rakensi liike-elämävuosinaan metsäyhtiö Gutzeitissa nuoren tasavallan omistajapolitiikkaa, osallistui Kansallis-Osake-Pankissa pankkitoiminnan riskien kartoitukseen ja oli perustamassa asetehdas Sakoa.

 

Svinhufvudin toiminnasta yritysmaailmassa paljastuu monia yhtymäkohtia poliitikko Svinhufvudiin – hänen työnsä itsenäisyyden, vahvan valtion ja suomalaisuuden puolesta jatkui 1919–1931 liike-elämässä.

 

ISBN 978-952-93-2403-3

 


 

Walter Horn-1 2013

Pentti Airio, Walter Horn – ensimmäinen jääkäri ja kylmän sodan Pohjola-aktivisti
”Walter Hornin vaiheikkaasta elämänkerrasta Pentti Airio nostaa erityisesti esille edelleen ajankohtaisen pohjoismaisen sotilaallisen yhteistyön, aihetta valaistaan aktivistien näkökulmasta kirjassa ensimmäisen kerran.” (ote palkintojen perusteluista)
Lue lisää (pdf)

 


 

Einar W. Juva,

P.E. Svinhufvud I 1861-1917.

WSOY 1957.

 


 

Einar W. Juva,

P.E. Svinhufvud II 1917-1944.

WSOY 1961.

 


 

P. E. Svinhufvud ja nykyaika

Toimittanut Martti Häikiö

Julkaisun ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1998 nimellä Historian Ystäväin Liiton ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kustantamana.

Avaa koko julkaisu pdf-muodossa tästä.

 


 

Svinhufvudin perintö. (1. painoksen nimenä P.E. Svinhufvud ja nykyaika.)

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö 1998, 2007.

 


 

Ukko-Pekka puhuu. P. E. Svinhufvudin puheita, kirjeitä, muistelmia.

Toim. Eino Jutikkala, Ohto Manninen, Pirkko Rommi, Seppo Zetterberg.

Otava 1986.

 


 

Erkki Räikkönen,

 Svinhufvudin kertomukset Siperiasta.

(Näköispainos vuoden 1928 laitoksesta.) Otava 2007.

 


 

Outi Korhonen,

P. E. Svinhufvud juristina.

Tutkimuksen esikartoitus 2008. Moniste.

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö 2008.

 


 

Itsenäisyyden muotoilijat. Porvarillisten puolueiden valtuuskunta 1917-1919.

Toim. Aappo Kähönen ja Kauko Rumpunen.

Edita 2008.

 


 

Sirkka-Liisa Lehtinen ja Sirkka Svinhufvud, Ellen Svinhufvud.

Rakkaudesta ruokaan ja Ukko-Pekkaan.

Otava 2010.

 


 

PES_ja_nykyaika

Seikko Eskola,

Suomen hurja vuosi 1917 Ruotsin peilissä.

Kleio 2010.

 


 

Maritta Pohls,

Ellen Svinhufvud. Suomalainen säätyläisnainen maalta. 

Otava 2011.

Kun 20-vuotias Ellen Timgren avioitui, hän ei voinut aavistaa, kuinka värikäs hänen elämästään tulisi. P.E. Svinhufvudin taistellessa autonomian ja Suomen itsenäisyyden puolesta Ellen kasvatti kuusi lasta ja sopeutui jatkuviin muutoksiin – seurasi karkotettua miestään Siperiaankin.Vuonna 1931 Ukko-Pekasta tuli tasavallan presidentti. Ellen edusti tyylikkäästi maataan ja tuki lojaalisti miestään. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta P.E. Svinhufvudin syntymästä.

 

 Filosofian tohtori Maritta Pohls (vas) ja professori Aura Korppi-Tommola Ellen Svinhufvud -kakun äärellä.

Filosofian tohtori Maritta Pohls (vas) ja professori Aura Korppi-Tommola Ellen Svinhufvud -kakun äärellä.

 

 

 


Paavilainen_kansi

Marko Paavilainen,

”Paljon minä sinä aikana opin”, P.E. Svinhufvud liike-elämässä 1919-1931.

P. E. Svinhufvudin säätiö 2013.

 


 

Pentti Airio, Walter Horn.

Ensimmäinen jääkäri ja kylmän sodan Pohjola-aktivisti.

Docendo 2013.

 


 

 

 

kirjallisuuspalkinnot

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö – P.E. Svinhufvuds minnesstiftelse

Lue lisää

kirjallisuuspalkinnot

Kirjapalkinnot

Svinhufvudin kirjapalkinto teokselle Saksalainen Suomi 1918

Lue lisää

Kotkaniemi-säätiö

pehr27.tif

 

Taideteokset ja muistomerkit

Svinhufvudin hautamuistomerkki pää