Mitä olisi tehtävä?

Ke 15.1.2014
Jyrki Vesikansa,
P.E. Svinhufvudin muistosäätiön hallituksen puheenjohtaja

 

  1. Valtiollisten vaikuttajien persoonat ovat hyvä keino havainnollistaa kansallista kehitystä ja sen perinteitä. Suurmiesten palvontaan ei ole pakko sortua. Kriittinen objektiivisuus on jopa sitä uskottavampaa.
  2. Historiaa on kaikkiaan tuotava riittävästi esiin itsenäisyyden satavuotisuutta muistettaessa. Tulevaisuus voidaan rakentaa kestävästi vain menneisyyden pohjalle. Sitä kultaamatta.
  3. Presidenteistä ja muista ydinvaikuttajista on oltava tarjolla ajantasaiset elämäkerrat painettuina, verkossa ja muissa muodoissa.
  4. Vaikuttajien arkistojen sekä muun aineiston (kuvat, tv-kuva jne) säilyminen ja käytettävyys on varmistettava.
  5. Vaikuttajien muistomerkit ylläpitävät kansakunnan muistia ja tarjoavat parhaimmillaan tilaisuuksia taiteelle. Valtiovallan on edelleen tuettava keskeisiä muistomerkkihankkeita, mutta kansalaisyhteiskunnalla on oltava niissä keskeinen rooli.
  6. Vaikuttajien kotimuseot havainnollistavat niin valtiollista kuin sosiaalihistoriaa eri puolilla maata. Niiden peruskunnostukset ja taloudellinen toimintapohja tulee varmistaa Suomi 100-hankkeessa. Tilanteiden mukaisesti tulee avata myös uusia kotimuseoita. Niiden ylläpitäjiksi soveltuvat parhaiten kansalaisyhteisöt, mutta valtion ja ao. kuntien tukea tarvitaan.
  7. Kiinnostuneet vaikuttajayhteisöt muodostavat kevyen yhteistyöverkon mm. seuraamaan Suomi 100-hanketta. Ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle P.E. Svinhufvudin muistosäätiö, jolle voi ilmoittaa kiinnostuksestaan.