Riitta Uosukaisen puhe

Päätössanat esitti muistosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Riitta Uosukainen mukaansa tempaavalla tyylillään.

Päätössanat esitti muistosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Riitta Uosukainen mukaansa tempaavalla tyylillään.

Valtioneuvos Riitta Uosukainen:

Kyynelvaunuja, murheen rekiä ruplan alamäkiä ynnä muuta – Minne sinä kiidät Venäjä, vastaa!

P.E.Svinhufvudin Siperiaan-karkotuksen muistotilaisuus

ma 24.11.14 klo 16 Ostrobotnian juhlakerroksessa

 

Arvoisat presidentti P E. Svinhufvudin sukulaiset

Hyvät kutsuvieraat

Mina damer och herrar

Juhlapäivän vietto on päättymässä. P.E. Svinhufvudin elämässä riittää särmää monenlaisiin muistamisiin; valmistaudumme jo hänen syntymäpäivänsä juhlimiseen 15.12.14. Olen saanut kunnian hallintoneuvoston puheenjohtajana esittää tilaisuuden päätössanat.

Kiitän sydämestäni säätiön aktiivitoimijoita, lehdistöneuvos Jyrki Vesikansaa ja professori Martti Häikiötä sekä sihteeriämme Maritta Pohlsia etunenässä mutta myös kaikkia esiintyjiä, vaikuttajia, valitsijoita ja rahoittajia. Niukoin voimavaroin on taas saatu aikaan tähän päivään huipentuen presidentti P.E. Svinhufvudin persoonaa ja elämäntyötä valottava seminaarikokonaisuus. Elämän detaljit eivät lopu. Siitä piti ja pitää huolen Venäjä, Venäjä, Venäjä. Milloin mitäkin ilmiötä on vuosien saatossa jouduttu jännittämään; sata vuotta on siitä, kun murheen reki lähti kuljettamaan presidenttiä ja hänen Ellen-puolisoaan kohti Siperiaa; tämän päivän Helsingin Sanomissa puhutaan teoksesta Kyynelvaunut, joka kertoo inkeriläisten kuljetuksista Stalinin aikana; nyt juuri voisimme kirjoittaa draamasarjan ruplan noususta ja tuhosta, kun aletaan luottaa ja sitten petytään ja taas digitaali- ja virtuaalivälineet vievät – taivas tietää minne.

Vuonna 2017 valmistaudumme ottamaan Ukko-Pekan riemurinnoin vastaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlinnassa. Muistosäätiö osallistuu Kotkaniemen peruskorjauksen suunnitteluun sekä tulevaisuuden turvaamiseen muistosäätiön ja Luumäen kunnan yhdessä perustaman Kotkaniemi-säätiön kautta. Museo pyritään avaamaan juhlavasti Svinhufvudin Siperiasta-kotiinpaluun satavuotispäivänä 28.3.2017.  Toisenkin kerran saanee kehottaa avaamaan sydämiä lompsia, ja erinomaista diplomaattista neuvonpitoa on pidettävä yllä Kotkaniemi-säätiön, Muistosäätiön ja Museoviraston kesken. Terveisiä eduskuntaan ja valtioneuvostoon ynnä korkeille dignitääreille

Juuri nyt toivotamme erityisesti voimia professori Martti Häikiölle hänen laatiessaan kokonaiselämäkertaa P.E. Svinhufvudista. Tavoitteena on julkaista se itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Kun Martti Häikiö on myös kyseisen vuoden juhlatoimikunnan puheenjohtaja, meillä on aihetta uskoa, ettei päivänsankarimme jää unohduksiin tuolloinkaan.

P.E.S. ja minä olimme kumpikin eduskunnan puhemiehenä yhdeksillä valtiopäivillä peräkkäin, ja meistä on tehty kokovartalomuotokuva – ainoina eduskunnassa. Hänen puheensa ovat kiinnostaneet minua paljon.  Hän piti yllä parlamentarismin parhaita perinteitä. Hän taltutti kaksi kapinaa. Hän säilytti harkintakykynsä. Hän uskalsi ajatella myös uudelleen, kun kansan etu vaati, ja hän uskalsi syventäen tarkistaa ajatuksiaan ja menettelytapojaan. Hän vieläpä kumosi kieltolain.  Hän otti kokonaisvastuun Mäntsälän kapinan aikaan radiopuheessa ja vetosi yhteiseen taustaan marssijoiden kanssa. Ukko-Pekassa oli särmää, hän oli kunnon johtaja, ihailtu kansanmies ja monitoimisankari. Näin vaalien valmistelun alettua kovin hyvissä ajoin toivoo, että Ukko-Pekan malli sisäistetään. Johtajuutta tarvitaan.

Olemme nyt valmiit uusiin toimiin. Yhteydenottoja vaikuttajiin pitää jatkaa ja lisätä. Tässä maassa on presidenttien residenssejä korjattu suurilla summilla. Kyllä Ukko-Pekan Kotkaniemikin tukensa ansaitsisi, sillä perusteltuja kehittämishankkeita on vireillä.

Kuulijani, minulla on ollut ilo lukuisissa säätiömme, karjalaisten ja kokoomuksenkin tilaisuuksissa lausua päätössanat, vähän niin kuin piispat lausuvat ”siunatuksi lopuksi tältä paikalta. Nyt haluan teidät saattaa matkaan tärkeillä eettisillä ohjeilla.

Nämä ovat pikkulottien kultaiset sanat:

  1. Rakasta Jumalaa yli kaiken.
  2. Rakasta sekä palvele kotiasi ja isänmaatasi.
  3. Huomaa luonnon kauneudessa Luojan suuruus.
  4. Kunnioita mennyttä ja usko tulevaisuuteen.
  5. Ole hyvä.
  6. Suorita ilomielin velvollisuutesi.
  7. Älä lannistu vaikeuksissa.
  8. Ole hyvä toveri ja rehellinen ystävä.
  9. Noudata määräyksiä, alistu kuriin – ja käyttäydy moitteettomasti
  10. Pikkulotta, elä lähimpiesi apuna, ympäristösi ilona, kasva kansallesi kunniaksi.
  11. VAADI ENIN ITSELTÄSI. (Lotat)

Hyvät kuulijat

Bästa åhörare

Jag tackar er för närvaro och önskar er först festlig självständighetsdag och sedan julens ljus,  glädje och fred.

Kiitän teitä osallistumisesta ja toivotan ensin juhlavaa itsenäisyyspäivää ja sitten joulun valoa, iloa ja rauhaa.

kirjallisuuspalkinnot

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö – P.E. Svinhufvuds minnesstiftelse

Lue lisää

kirjallisuuspalkinnot

Kirjapalkinnot

Svinhufvudin kirjapalkinto teokselle Saksalainen Suomi 1918

Lue lisää

Kotkaniemi-säätiö

pehr27.tif

 

Taideteokset ja muistomerkit

Svinhufvudin hautamuistomerkki pää