Höyryjunamatka asessori P. E. Svinhufvudin Siperiasta paluun 100-vuotismuiston kunniaksi 28.3.2017

Junaan nousevat saivat ”matkalipukseen” punakeltaisen ruusukkeen m/1917. Juna oli täpötäynnä, mutta kaikki löysivät istumapaikkansa upeissa, puulla sisustetuissa vaunuissa.



Maritta Pohls, Marko Paavilainen, Martti Häikiö, Jyrki Vesikansa Lappeenrannan asemalla

Heikki Svinhufvud Lappeenrannan asemalla

Jokainen matkustaja sai Helsingin Sanomain erikoisnumeron 1917/2017, johon voi tutustua täältä

Juna pysähtyi ensimmäisen kerran Luumäellä kello 13.28, missä ”Asessori Svinhufvudin” ja ”Ellenin”, P.E. Svinhufvudin pojanpoika Heikki Svinhufvud ja hänen puolisonsa Jaana Svinhufvud, kunniaksi oli järjestetty vuoden 1917 vastaanottoseremonioita toistava juhla. Ellen Svinhufvud sai Kangasvarren koulun oppilailta kukkakimpun ja koululaiset esittivät Karjalaisten laulun. ”Opettaja Taavetti Hirvikallio” (pojanpoika Matti Hirvikallio) tervehti Svinhufvudeja Luumäen kunnan puolesta ja Luumäelle asettunut Galina Punkkinen Suomen vähemmistöjen puolesta. Asessorin vastattua laskettiin seppele Wäinö Aaltosen vuonna 1937 valmistamalle Oikeustaistelun muistomerkille ja laulettiin kanttori Hannu Muukan johtamana yhteislauluna Maamme.

Tunnin juhlallisuuksien aikana Ukko Pekka 1009 tankkasi vettä ja matka jatkui. Junan lähtiessä kohotettiin malja isänmaalle ja matkustajat keräsivät voimia lohilaatikon avulla. Lopuksi nautittiin vielä kahvit rusinapitkon siivun kera.

Junassa matkaa johti ”ylioppilasjohtaja Kaarlo Koskimies” (Muistosäätiön puheenjohtaja Jyrki Vesikansa). Juna puksutti Kouvolan ja Lahden ohi. Mäntsälässä pysähdyttiin ottamaan vettä tenderiin, ja Helsinkiin saavuttiin pian klo 18 jälkeen.

Junassa saatiin kuulla ”aktivisti Kaarlo Koskimiehen”, ”jääkäri Aarne Sihvon” (Sami Sihvo), ”tuomari Väinö Tannerin” (Lasse Lehtinen) ja Suomen leijona -teoksen kirjoittaneen professori Martti Häikiön pohdintaa vuodesta 1917 ja Svinhufvudista. Välillä laulettiin kanttori Hannu Muukan johtamana.

Mikko Pesälä puolisonsa kanssa junassa

Helsingin asemalla matkalaiset otti vastaan Akademiska Sångföreningen, Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff.  Teknillisen Korkeakoulun (nyk. osa Aalto-yliopistoa) Ylioppilaskunnan sekä Savolaisen ja Karjalaisen Osakunnan liput airuieineen olivat paikalla. Vastauspuheen piti itse Ukko-Pekka. Huudettiin kolminkertainen ”eläköön” isänmaalle. Aivan kuten 100 vuotta sitten.

Ohjelman jälkeen ”Svinhufvudit” ja muu juhlaväki siirtyivät yliairut ”Koskimiehen” johtamana Keisarin odotussalin lävitse Rautatientorille; kulkueen kärjessä ylioppilasyhteisöjen liput airueineen.

Kiitämme lämpimästi VR:ää ja erityisesti junan tuloa ohjaavaa Karri Tomulaa, Höyryveturimiehiä, kotiseutuneuvos Pekka Siiropäätä, trumpettikaksikkoa, Kangasvarren koulun opettajia ja oppilaita, Luumäen aseman omistajaa Eilo Korpelaa, äänimies Vesa Piitulaista, kuvaaja Hannu Ilvestä, Juhani Säkäjärveä ja Kotkaniemen isäntärenkinä esiintynyttä Pekka Salmea, hevosen lainannutta Sari Montosta, Eläkeliiton Luumäen yhdistystä, Luumäen kuntaa, Kotkaniemi-säätiötä ja Savolaista ja Karjalaista Osakuntaa sekä Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskuntaa (nyk. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta).

kirjallisuuspalkinnot

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö – P.E. Svinhufvuds minnesstiftelse

Lue lisää

kirjallisuuspalkinnot

Kirjapalkinnot

Svinhufvudin kirjapalkinto teokselle Saksalainen Suomi 1918

Lue lisää

Kotkaniemi-säätiö

pehr27.tif

 

Taideteokset ja muistomerkit

Svinhufvudin hautamuistomerkki pää