Palkitut julkistetaan vuosijuhlassa 15.12.2026
Louis Clerc, Ulkoasiainhallinnon historia 4: 1982–1995. (Otava 2026)
Vuosina 1982–1995 Suomen ulkopolitiikka koki suuren geopoliittisen murroksen. Neuvostoliiton hajoaminen, Baltian maiden itsenäistyminen, Yhdysvaltojen nousu maailman ainoaksi suurvallaksi ja EU:n laajeneminen suuntasivat Suomen kohti Länsi-Eurooppaa. Ulkoasiainhallinto uudistui presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan muuttuvien roolien myötä. Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari ohjasivat ministeriötä Urho Kekkosta vähemmän. Naisten määrä kasvoi ulkoasianhallinnossa, Suomen edustustoverkosto laajeni erityisesti Euroopan ulkopuolelle ja tietotekniikan käyttö lisääntyi merkittävästi. Teos on Suomen ulkoasiainhallinnon historian neljäs osa.
Antti Vanhatalo, Henkivartijat. Presidentin turvallisuusvartioston tarina. (Otava 2026)
Ainutlaatuinen kuvaus presidentin turvamiesten työstä tasavallan kulisseissa.
Teos kertoo presidentin turvallisuusvartioston koko tarinan ja vie kuninkaanlinnoista Valkoiseen taloon, Kremlistä kriisialueille ja Islannin jäätiköiltä Manhattanille. Viittä presidenttiä vartiostossa palvellut Antti Vanhatalo on tutkinut sen historiaa ja kertoo lisäksi omista ja kollegoidensa kokemuksista. Hän kuvaa työn vaativuutta mutta myös sen inhimillistä puolta – luottamusta, läheisyyttä ja hetkiä, joissa turvamies tekee paljon enemmän kuin suojaa. Presidentin turvamiehet ovat läsnä historian käännekohdissa ja heidän tarinansa valottavat sekä presidenttien persoonia että aikakausien muuttuvaa ilmapiiriä.
Jukka Valtasaari, Miksi Amerikka toimii niin kuin se toimii (Docendo 2026)
Kadottiko Amerikka ideansa? Kuinka ymmärtää mielestämme järjettömästi käyttäytyvää suurvaltaa?
Kun maailmanpolitiikan viisarit ovat nyt vaarallisimmassa asennossaan vuosikymmeniin, ei Amerikan ymmärrystä voi olla liikaa. Käynnissä on samaan aikaan monta kylmää ja kuumaa sotaa, jotka vaikuttavat toisiinsa. Niitä käydään tulleilla, mineraaleilla, ohjuksilla ja algoritmeillä, elävässä elämässä ja kybernetiikan maailmassa. Amerikka on suurista valtioista vahvin, ellei se tärvele kokonaan uskottavuuttaan. Amerikassa ei sisä- ja ulkopolitiikkaa voi erottaa toisistaan. Riittävä sisäinen yhtenäisyys on edellytys onnistuneelle ulkopolitiikalla. Jo sen vaakunassa lukee ”Monesta yksi” ja ”Uusi maallinen järjestys”. Sen perustuslaki on maailman vanhin, mutta periaatteena on muutos. Pitääkö presidentti Trumpin käynnistämä vallankumous ottaa kirjaimellisesti, vain onko MAGA vain epäselvään tavoitteeseen pyrkimistä riittämättömin keinoin. Onko Trump vain poikkeus pitkässä perinteessä. Niin tai näin, me kaikki olemme Amerikan vaikutuspiirissä.
Anu Koivunen, Maiju Kannisto, Heidi Keinonen, Janne Mäkelä, Kulttuurin vuosisata — Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025. (SKS 2026)
Elämäni Biisi, Radiomafia, Euroviisut ja Strömsö – satavuotiaan Yleisradion luovasta ohjelmatyöstä kertova Kulttuurin vuosisata on ainutlaatuinen tarina suomalaisesta kulttuurista 1920-luvun ensimmäisistä radiolähetyksistä 2020-luvun suoratoistoaikaan. Yleisradio on historiallisesti ollut Suomen suurin kulttuurialan työllistäjä, toimija ja vaikuttaja, jonka luova ohjelmatyö on jo sadan vuoden ajan tuottanut Iltalypsyn, Koulu-tv:n, Strömsön, Uuden päivän, Sohvaperunoiden ja Elämäni Biisin kaltaisia eri sukupolvia yhdistäneitä ohjelmia. Historiansa aikana Ylen ohjelmat ovat sekä ylläpitäneet suomalaista yhtenäiskulttuuria että raivanneet tietä sen murroksille – esimerkiksi Rockradion ja Radiomafian merkitys 1980- ja 1990-lukujen musiikkikulttuurille oli valtava. Kulttuurin vuosisata -kirja luo kuvan Yleisradion ohjelmistosta radion ja television ajasta monialustaiseen digitaaliseen nykyhetkeen. Tarkastelemalla eri ohjelmatyyppejä kuunnelmasta podcasteihin, radiokonserteista tv-draamaan ja elokuviin ja dokumenteista kulttuuri- ja opetusohjelmiin teos kertoo, miten ja millaista kulttuuria Yleisradiossa on sadan vuoden aikana tuotettu. Samalla piirtyy esiin tarina Yleisradion muuttumista kansallisesta kulttuurilaitoksesta yhdeksi toimijaksi globaalissa mediaekosysteemissä.
Yannick Lahti, Matti Mörttinen, Jäähyväiset demokratialle. (Gummerus 2026)
Demokratiaa on ajauduttu pitämään länsimaissa itsestäänselvyytenä, mutta sen perustukset horjahtelevat.
Elämme maailmassa, jossa vaalit hävinnyt Yhdysvaltojen istuva presidentti yrittää estää vallanvaihdon usuttamalla kannattajansa rynnimään kongressitaloon estämään vaalituloksen vahvistamisen. Merkkejä kansanvallan rapauttamisesta löytyy myös EU-alueelta, Suomi mukaan lukien. Milloin maailma muuttui tällaiseksi? Miten kunnioitus kansanvaltaisia instituutioita ja inhimillisiä käytöstapoja kohtaan saivat väistyä öyhöttämisen, vihapuheen ja valheiden tieltä? Entä mitä asialle voisi tehdä?
Martti Hetemäki, Sixten Korkman, Elina Pylkkänen, Vesa Vihriälä, Selviytyvän Suomen suunta. (Siltala 2026)
Suomen historia on monella mittarilla suuri menestystarina. Taloutemme on kuitenkin ollut nyt pitkään pysähdyksen tilassa. Samalla julkinen velkaantuminen on noussut vakautta ja hyvinvointivaltiota uhkaavalle tasolle. Suomi ei ole akuutissa kriisissä mutta kärsii vakavista rakenteellisista ongelmista. Kirjoittajat arvioivat Suomen ongelmia ja esittävät lääkkeitä talouden tervehdyttämiseksi. Elintasomme ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen asettavat talouspolitiikalle suuria vaatimuksia työmarkkinoiden ja julkisen talouden tehostamiseksi sekä talouden uudistumisen edistämiseksi. Historia kuitenkin rohkaisee: Suomi on usein ollut vakavassa kriisissä ja aina selviytynyt niistä sopeutumalla ja uudistumalla.