Svinhufvud af Qvalstad – aatelissuvun vaiheita. Näyttely Kotkaniemessä – Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseossa
Svinhufvud af Qvalstad -suvun aateloimisesta tulee vuonna 2024 kuluneeksi 450 vuotta – suku aateloitiin Ruotsissa 1574 kuningas Juhana III toimesta. Svinhufvudit eivät päässeet osallisiksi suurvaltakauden aatelin suurista läänityksistä, vaan elivät soturiaatelin elämää sukupolvesta toiseen. Ruotsista Suomen puolelle Sääksmäelle suku siirtyi 1700-luvulla. Suomen saadessa oman ritarihuoneensa vuonna 1818, Svinhufvud af Qvalstad merkittiin aatelisten joukkoon numerolla 7. Juhlavuotta muistetaan museolla aatelistaustaan liittyvällä näyttelyllä, jossa paneudutaan suvun taustoihin 1500-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle.
Näyttely avaa suomalaisen aatelin historiaa Svinhufvud af Qvalstad suvun historian kautta ja sen merkityksiä Pehr ja Ellen Svinhufvudin elämässä. 1900-luvulle tultaessa sääty-yhteiskunta koki suuria muutoksia, ja niiden voidaan nähdä heijastuvan myös Svinhufvudien elämään. Mikä oli aatelisuuden merkitys heidän elämässään, mihin se vaikutti – entä miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat Svinhufvudeihin, heidän rooleihinsa ja toisaalta siihen, miten P. E. Svinhufvud oli rakentamassa nuorta tasavaltaa.
Näyttelyn teema tuodaan myös nykypäivään, kun aatelissuvun jäsenet pääsevät kertomaan itse, miten he kokevat aateluuden ja suvun historian.
Kotkaniemen museonäyttely, ”Svinhufvud af Qvalstad – aatelissuvun vaiheita” on nähtävillä Kotkaniemen museolla kesien 2024 ja 2025 aikana.
Näyttelyn käsikirjoitus: Anu Lahtinen. Toteutus: Annastiina Löppönen. Työryhmä: Kati Katajisto, Maritta Pohls, Eino Svinhufvud, Leena Svinhufvud, Heini Kähkönen, Matti Hirvikallio
Yhteistyössä Svinhufvud af Qvalstad sukuyhdistys
P. E. Svinhufvudin muistosäätiö on tuottanut yhteistyössä Menneisyyden Jäljillä kanssa podcastin ”Aatelissukuja, vaakunoita ja museonäyttelyitä”. Podcastin vieraina ovat Svinhufvud af Qvalstad – aatelissuvun vaiheita -näyttelyn käsikirjoittaja, professori Anu Lahtinen ja näyttelyn toteuttaja, Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen. He keskustelevat suomalaisten aatelissukujen perinteistä ja historiasta Svinhufvudin aatelissuvun kautta. Podcastissa pohditaan, miten aatelin asema on muuttunut vuosisatojen aikana. Mitä tarkoittaa olla aateli nykypäivänä? Lisäksi kuulija pääsee historian rakentamisen ja esittämisen kulissien taakse: miten museonäyttely rakennetaan – tällä kertaa Kotkaniemen kotimuseon uutta Svinhufvudien suvun historiaa ja merkkivuotta koskien. Mitä eri vaiheita museonäyttelyn rakentamiseen kuuluu, mitä eri asioita huomioidaan näyttelytilan suhteen ja museokävijän näkökulmasta?
Annastiina Löppönen pyysi Anu Lahtista tarkistamaan, pitääkö suullisena perintönä kulkenut ja museolle asti kantautunut sukutarina paikkansa. Myyttisiä piirteitä sisällään pitävä tarina suvun synnystä kuuluu seuraavasti: Tarinan mukaan Ruotsin kuningas Juhana III oli metsästysretkellä seurueen kanssa, kun villisika hyökkäsi prinssin kimppuun. Metsästysseurueeseen kuulunut paikallinen talonpoika onnistui estämään hyökkäyksen eli tappoi villisian ja pelasti prinssin. Tästä kuningas oli niin kiitollinen, että aateloi talonpojan ja antoi hänelle kartanon ja suvulle nimen Svinhufvud af Qvalstadt eli ”sianpäätuskan paikasta”. Lahtisen mukaan parhaat tarinat ovat usein liian hyviä ollakseen tosia – niin tässäkin tapauksessa. Vaikka sukutarinalla ei löydy lähteistä todisteita, niin voidaan ajatella, että myyttinen sukutarina kertoo jotain siitä, mitä tarinalla halutaan viestiä.
Villisika on vahva ja vaarallinen eläin, joten se voi olla kertomassa aatelisperheen uljaudesta ja sotaisuudesta. Samaan tapaan toisissa vaakunoissa voi esiintyä leijona, kotka tai karhu.
lottavuorio.com/2024/04/09/103-aatelissukuja-vaakunoita-ja-museonayttelyita/
Muut linkit podcastin kuunteluun löydät @menneisyydenjaljillapodi -somekanavista – podcast on kuultavissa Spotifyn, iTunesin ja Google Podcastien kautta. Jakso on toteutettu yhteistyössä P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön kanssa. Kuvassa ote Per Gustav Svinhufvudille omistetusta ylistysrunosta. Koko runon voi lukea Kansalliskirjaston digiaineistoista digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/425050?page=2.
