Eduskunnan 1. varapuhemies ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Paula Risikko vihki Svinhufvudin puiston Heinolassa lauantaina 23.5.2026. Puisto kunnioittaa presidentti P. E. Svinhufvudin laajaa elämäntyötä ja Svinhufvud-suvun parin vuosisadan mittaista vaikutusta Heinolan kehittämiseksi. Puisto sijaitsee torin yhteydessä aivan Heinolan keskustassa.
Puisto vihittiin Heinolan kesän avauksen yhteydessä aurinkoisessa säässä. Paula Risikko, Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Niina Varjo ja Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen avasivat tapahtuman Heinolan torilla. Paula Risikko kertoi torikansalle P. E. Svinhufvudin elämäntyöstä ja P. E. Svinhufvudin säätiöstä muiston vaalijana.
Vihkimistilaisuus huipentui nauhan leikkaamiseen Svinhufvudin puistossa. Nauhan leikkasi Paula Risikko, häntä avusti Jari Parkkonen ja nauhaa pitelivät Niina Varjo ja säätiön hallituksen jäsen Sami Karhu. Svinhufvud af Qvalstad -suvun päämies, varatuomari Eino Svinhufvud kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Paikalla oli myös Heinolan Svinhufvud-seuran puheenjohtaja ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön hallintoneuvoston jäsen Timo Erkkilä.
Puisto on Heinolan kaupungin, P. E. Svinhufvudin muistosäätiön ja Heinolan Svinhufvud-seuran yhteistyön tulos. Puiston vihkiminen liittyy Heinolan 250-vuotisjuhlallisuuksiin.
Ajatus Svinhufvudin puistosta lähti liikkeelle elokuussa 2025 Heinolan WPK-talolla pidetyssä Svinhufvud-symposiumissa. P. E. Svinhufvudin muistosäätiö teki aloitteen Heinolan kaupungille torin viereisen puiston nimeämisestä Svinhufvudin puistoksi. Heinolan kaupunki järjesti vihkimisjuhlan, kun lehti oli puussa ja sää kesäinen.
Heinola ja Svinhufvudit
Tasavallan kolmas presidentti Pehr Evind ”Ukko-Pekka” Svinhufvud oli Heinolan kihlakunnantuomari vuosina 1906-1908, jolloin hän myös asui Heinolassa. Hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan Heinolasta, Mikkelin vaalipiiristä, vuonna 1907. Svinhufvud valittiin myös ensimmäiseksi eduskunnan puhemieheksi.
Svinhufvud pystyi vaikuttamaan valtiopäiviltä käsin Heinolan kehitykseen. Vaaleissa hänellä oli teemana junaradan rakentamisesta Lahdesta Heinolaan, mikä toteutettiin Ukko-Pekan eduskuntakaudella.
Presidenttipari Pehr Evind ja Ellen Svinhufvud tulivat Helsingistä Heinolaan radan avanneella juhlajunalla 10.9.1932. Juhlapäivälliset olivat Heinolan WPK-talolla. Tämä oli presidenttiparille mieluisa kunniatehtävä, palasivathan he entiseen kotikaupunkiinsa.
Vuonna 1906 Svinhufvud halusi hakeutua juuri itäiseen Suomeen. Heinola oli Ukko-Pekalle tuttu sukujuurien perusteella. Ukko-Pekan isoisä Pehr Gustaf oli ollut Heinolassa vuosina 1830-1846 toimien mm. residenssin lääninkamreerina. Hänen lapsensa, Petter Gustaf (Ukko-Pekan isä) ja Ulrika Charlotta syntyivät 1830-luvulla Heinolassa. Heidän syntymäkotinsa oli nykyisen torialueen pohjoisreunalla, nykyisen S-marketin paikalla.
Ukko-Pekka ja Ellen Svinhufvudin koti oli Siltakadun alkupäässä ja siellä syntyi nuorin poika, Veikko Eivind Svinhufvud 15.2.1908.
Ukko-Pekan isoisän veli Johan Frederik Svinhufvud oli Heinolassa kaupungin saarnaajana ja kaupungin pastorina vuosina 1841-1876. Hän ajoi voimakkaasti Heinolan puistojen asiaa ja
suunnitteli kirkkopuiston ja Harjupuiston eteläisen osan. Virkapalkaksi hän sai vuokratta viljellä Tommolan torppaa. Se tunnetaan myös Kyöstilän torpan nimellä, joka sijaitsi nykyisen Hiidenhaudan puiston rannalla.
Ukko-Pekan vanhin tytär Gretel Svinhufvud avioitui 1913 insinööri George Sommarin kanssa. Hän tuli Heinolaan 1915 Heinolan Rullatehtaan tekniseksi johtajaksi. He asuivat Tommolassa. Ukko-Pekan tyttären poika Georg Sommar syntyi Heinolassa 14.9.1916.
Svinhufvudeilla on ollut suuri merkitys Heinolalle ja Heinolalla Svinhufvudeille.