Menu
Menu

Author name: admin

P. E. Svinhufvudin syntymäpäivä 13.12.2024

Ajankohtaista /

Vuonna 2024 syntymäpäiväseminaarin teemana oli Maanpuolustus eilen, tänään, huomenna Juhlan avasi P. E. Svinhufvudin muistosäätiön hallituksen puheenjohtaja, varapuhemies Paula Risikko P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjapalkinto 2024 luovutettiin Mikko Hautalalle teoksesta Sotaa ja rauhaa, Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella. Suomen puolustusjärjestelmän historialliset juuret, sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen, Maanpuolustuskorkeakoulu Uuden ajan turvallisuus ja puolustus, kansanedustaja, […]

P. E. Svinhufvudin syntymäpäivä 13.12.2024 Read More »

P. E. Svinhufvudin muistosäätiön vuoden 2023 kirjallisuuspalkinto myönnettiin 15.12.2023 tohtori Jenni Haukiolle

Ajankohtaista /

P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö on jakanut vuodesta 1973 lähtien vuosittain kirjallisuuspalkinnon teokselle, jonka se on arvioinut kirjoitetuksi ”Ukko-Pekan hengessä”. P. E. Svinhufvudin muistosäätiö päätti myöntää vuoden 2023 kirjallisuuspalkinnon tohtori Jenni Haukiolle. Palkinto myönnetään teoksesta Sinun tähtesi täällä. Vuodet tasavallan presidentin puolisona. Kirja käsittelee huolella ja eri näkökulmista presidentin puolison asemaa ja presidentti-instituutiota, siihen liittyviä erilaisia

P. E. Svinhufvudin muistosäätiön vuoden 2023 kirjallisuuspalkinto myönnettiin 15.12.2023 tohtori Jenni Haukiolle Read More »

P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto 50 vuotta

Ajankohtaista /

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö jakoi ensimmäisen kirjallisuuspalkinnon vuonna 1973. Tuolloin sen sai kirjailija Laila Hietamies teoksesta Unohduksen lumet (Otava). Kirja kertoo Lundenin perheen elämästä vuonna 1939. Lukija saa seurata YH:n (yleisten kertausharjoitusten) järjestämistä, väestönsuojien rakentamista, ilmavalvonta-asemien pystyttämistä, ilmahälytysharjoituksia, säännöstelyä ja lottien työtä. Talvisotaa kuvataan rintamalta käsin, puhelunvälittäjän, ilmavalvojan, muonittajan ja lääkintälotan näkökulmasta. 1970-luvulla Hietamies (Hirvisaari) kirjoitti

P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto 50 vuotta Read More »

Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä

Podcast /

Viimeiset säätyvaltiopäivät 1905-06, päättäjäiset peilisalissa 18.9.1906. Kuva: Atelier Apollo. Museovirasto. P. E. Svinhufvudin muistosäätiö on tuottanut yhteistyössä Menneisyyden Jäljillä kanssa podcastin ”Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä”. Podcastin vieraina ovat yhteiskuntatieteiden tohtori ja Sitran demokratia-asiantuntija Onni Pekonen sekä eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja. He kertovat säätyvaltiopäivistä ja niiden perinteistä jäsentämässä eduskunnan toimintaa. Podcastissa pohditaan, miten säätyvaltiopäivät

Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä Read More »

Kotimuseon elämää ja kotivaraisuutta

Podcast /

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö on tuottanut yhteistyössä Menneisyyden Jäljillä podcastin ”Kotimuseon elämää ja kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa”. Kotkaniemen kotimuseo on Luumäellä sijaitseva, maalaistuomarin ja presidenttiparin Pehr ja Ellen Svinhufvudin entinen koti, joka on entisöity museokäyttöön. Podcastissa pohditaan sitä, mikä kotimuseo on ja mitä kotimuseon restaurointi vaati. Minkälaiset esineet ja tarinat rakentavat monipuolista näkymää menneisyyteen? Lisäksi

Kotimuseon elämää ja kotivaraisuutta Read More »

Kotivara ennen ja nyt

Seminaari /

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö järjesti 19.8.2023 Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseossa Kotkaniemessä Kotivara ennen ja nyt -kesäpäivän Tilaisuudessa yliopistonlehtori Ritva Kylli kertoi Jokapäiväisestä ruoastamme ja tohtori Kaija Rautavirta kriisiaikojen ruokahuollosta. Kahvin jälkeen paneuduttiin teemaan Kotivaraa kolmeksi päiväksi asiantuntijoina Etelä-Karjalan Marttojen kotitalousasiantuntija Riitta Sutinen ja Naisten valmiusliiton puheenjohtaja Paula Risikko ja sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen: Kotivaraosaaminen kokonaisturvallisuudessa.

Kotivara ennen ja nyt Read More »

Suomalaisen oikeusvaltion rakennuspuita

Podcast, Seminaari /

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö on tuottanut yhteistyössä Menneisyyden jäljillä podcastin Naiset oikeushistoriassa ja suomalaisessa oikeusvaltiossa. Podcastissa pohditaan, minkälainen asema naisilla on ollut Suomessa oikeudenkäynnin ja kansalaisten oikeuksien näkökulmasta. Kuullaan myös menneisyyden naisista, jotka ovat aiempina vuosisatoina opiskelleet oikeustiedettä ja tehneet oikeudellista työtä miesten hallitsemalla yhteiskunnan alalla. Miksi oikeudellista työtä tehneet naiset ovat olleet unohduksissa? Jakson vieraana

Suomalaisen oikeusvaltion rakennuspuita Read More »

Mestariampuja P.E.Svinhufvud

Mestariampuja /

Tasavallan presidenttinä 1931–1937 toiminut P.E. Svinhufvud oli aikanaan tunnettu asemies, jolla oli omat ampumaradat niin Kotkaniemessä kuin presidentin kesäasunnolla Kultarannassakin. Hänen ampuma- ja metsästysharrastuksestaan on monia kaskuja, jotka tekivät Ukko Pekasta aikanaan koko kansan rakastaman maanläheisen hahmon. Mestariampuja P.E. Svinhufvud kertoo Ukko-Pekan lempiharrastuksesta. Elokuvan on ohjannut ja kuvannut Jarkko Mikkonen ja käsikirjoituksesta vastaa Kalle Virtapohja. (Videon kesto 5:19)

Mestariampuja P.E.Svinhufvud Read More »

P. E. Svinhufvudin pidätys 25.11.1914

Svinhufvud lakimiehenä /

Hovioikeudenasessori Pehr Evind Svinhufvud päätti lokakuussa 1914 asettaa oman uransa ja vapautensa vaakalaudalle puolustaakseen autonomisen Suomen omaa lainsäädäntöä. P. E. Svinhufvud katsoi, että Suomen asioiden esittelyssä noudatettiin järjestystä, joka ei ollut Suomen lakien mukainen. Prokuraattori Konstantin Kasanskia ei voitu pitää Svinhufvudin näkemyksen mukaan Suomen laillisena prokuraattorina. Kuukausi myöhemmin Kasanski ryhtyi toimiin. Ne johtivat siihen, että kenraalikuvernööri F. A. Seyn erotti Svinhufvudin virastaan ja

P. E. Svinhufvudin pidätys 25.11.1914 Read More »

Tuomioistuimet Svinhufvudin aikaan

Svinhufvud lakimiehenä /

Miten Suomen oikeuslaitos toimi 1910-luvulla? Minkälaisia asioita oikeuteen tuotiin? Alimpina tuomioistuimina olivat kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet. Niiden yläpuolella oli kolme hovioikeutta ja korkeimpana oikeusasteena Suomen senaatin oikeusosasto. Suomi oli jaettu 62 tuomiokuntaan, joiden toiminnasta vastasivat kihlakunnantuomarit, kansan suussa ukkotuomarit. Paikalliset jutut ratkaistiin talvi- ja syyskäräjillä sekä tarpeen vaatiessa vielä välikäräjillä. Maaseudulla yleisinä tuomioistuimina toimivat kihlakunnanoikeudet, kaupungeissa

Tuomioistuimet Svinhufvudin aikaan Read More »

Ajankohtaista
Aineistot
Svinhufvudin elämä
Säätiö
Kotkaniemi-museo
Yhteystiedot

© P.E. Svinhufvudin muistosäätiö. Tietosuoja ja evästeet. Design: RIIMA

Scroll to Top
Menu
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Evästevalinnat

Tällä valikolla voit mukauttaa evästeasetuksia.