Author name: admin

P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö palkitsi viime vuonna presidentti Sauli Niinistön kirjastaan Kaikki tiet turvaan. Sinnikkään Suomen suunta (WSOY 2025). Sen pohjalta järjestettiin Ostrobotnian juhlasalissa 8.4.2026 kirjamatinea, johon osallistui 130 kutsuvierasta. Presidenttiä haastatteli toimittaja Unto Hämäläinen suvereenilla tyylillään saaden presidentin kertomaan vapautuneesti kirjastaan ja sen kirjoittamisesta. Lähtötilanteessa Niinistöllä oli lähes 3000 liuskan muistiinpanot 12 vuoden presidenttikautensa […]

P. E. Svinhufvudin kehitys laillisuus- ja itsenäisyystaistelijasta Suomen ensimmäiseksi mediajulkisuutta hyödyntäväksi valtionpääksi. Kotkaniemen vuosien 2026–2027 vaihtuva näyttely paneutuu P. E. Svinhufvudin julkisuuskuvan ja imagon muotoutumiseen. Laillisuustaistelijana mainetta saaneesta Svinhufvudista tuli 1930-luvulla Suomen ensimmäinen ”julkkispresidentti”, joka kansan parissa tunnettiin nimellä Ukko-Pekka. Näyttely avaa Ukko-Pekan sankari-imagon syntyä, sen repeämiä sekä hänen julkisuuskuvaansa aina valtionpäämiehestä Kotkaniemen isännäksi. Svinhufvudista

P. E. Svinhufvudin muistosäätiön vuoden 2025 kirjapalkinto on myönnetty presidentti Sauli Niinistölle teoksesta Kaikki tiet turvaan, sinnikkään Suomen suunta. Kirjapalkinnon tarkoituksena on kannustaa ihmisiä lukemaan ja lisätä kansalaisten tietoisuutta historiallisista kehityskuluista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. ”Ukko-Pekan hengessä” palkinnolla nostetaan oikeusvaltioon, kansanvaltaan, kansainvälisiin suhteisiin ja valtioinstituutioiden toimintaan liittyviä teoksia. Kirjallisuuspalkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973. Vuonna 2024

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö aloite Heinolan torikorttelin eteläisen puistikon ”Svinhufvudin puistoksi” on saanut Heinolan kaupunginhallituksen hyväksynnän. Tasavallan kolmas presidentti Pehr Evind ”Ukko-Pekka” Svinhufvud oli Heinolan kihlakunnantuomari vuosina 1906-1908, jolloin hän myös asui Heinolassa. Hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan Heinolasta, Mikkelin vaalipiiristä, vuonna 1907. Svinhufvud valittiin myös ensimmäiseksi eduskunnan puhemieheksi. Svinhufvud pystyi vaikuttamaan valtiopäiviltä käsin Heinolan

Palkitut julkistetaan vuosijuhlassa 12.12.2025 Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus. Siltala 2025. Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Häin oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi, koulutukseltaan arkkitehti ja työssä Yleisradiossa. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö ja Heinolan Svinhufvud-seura kutsuvat teidät Heinolan Svinhufvud-symposiumiin ja presidenttikävelylle Heinolaan torstaina 21.8.2025 klo 14.45 – 18.30 Paikka: Heinolan WPK-talo, Kymenkartanonkatu 2, Heinola Presidentti Pehr Evind Svinhufvud nousi kansakunnan huipulle Heinolasta. WPK -talo oli Ukko-Pekalle tuttu puheidenpitopaikka. Hänen tiensä ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan 1907alkoi juuri täältä. Eduskunnan puhemieheksi Ukko-Pekka valittiin 23.5.1907. WPK-talolla järjestettiin

Vuonna 2024 syntymäpäiväseminaarin teemana oli Maanpuolustus eilen, tänään, huomenna Juhlan avasi P. E. Svinhufvudin muistosäätiön hallituksen puheenjohtaja, varapuhemies Paula Risikko P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjapalkinto 2024 luovutettiin Mikko Hautalalle teoksesta Sotaa ja rauhaa, Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella. Suomen puolustusjärjestelmän historialliset juuret, sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen, Maanpuolustuskorkeakoulu Uuden ajan turvallisuus ja puolustus, kansanedustaja,

P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö on jakanut vuodesta 1973 lähtien vuosittain kirjallisuuspalkinnon teokselle, jonka se on arvioinut kirjoitetuksi ”Ukko-Pekan hengessä”. P. E. Svinhufvudin muistosäätiö päätti myöntää vuoden 2023 kirjallisuuspalkinnon tohtori Jenni Haukiolle. Palkinto myönnetään teoksesta Sinun tähtesi täällä. Vuodet tasavallan presidentin puolisona. Kirja käsittelee huolella ja eri näkökulmista presidentin puolison asemaa ja presidentti-instituutiota, siihen liittyviä erilaisia

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö jakoi ensimmäisen kirjallisuuspalkinnon vuonna 1973. Tuolloin sen sai kirjailija Laila Hietamies teoksesta Unohduksen lumet (Otava). Kirja kertoo Lundenin perheen elämästä vuonna 1939. Lukija saa seurata YH:n (yleisten kertausharjoitusten) järjestämistä, väestönsuojien rakentamista, ilmavalvonta-asemien pystyttämistä, ilmahälytysharjoituksia, säännöstelyä ja lottien työtä. Talvisotaa kuvataan rintamalta käsin, puhelunvälittäjän, ilmavalvojan, muonittajan ja lääkintälotan näkökulmasta. 1970-luvulla Hietamies (Hirvisaari) kirjoitti