Ajankohtaista

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö aloite Heinolan torikorttelin eteläisen puistikon ”Svinhufvudin puistoksi” on saanut Heinolan kaupunginhallituksen hyväksynnän. Tasavallan kolmas presidentti Pehr Evind ”Ukko-Pekka” Svinhufvud oli Heinolan kihlakunnantuomari vuosina 1906-1908, jolloin hän myös asui Heinolassa. Hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan Heinolasta, Mikkelin vaalipiiristä, vuonna 1907. Svinhufvud valittiin myös ensimmäiseksi eduskunnan puhemieheksi. Svinhufvud pystyi vaikuttamaan valtiopäiviltä käsin Heinolan […]

Palkitut julkistetaan vuosijuhlassa 12.12.2025 Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus. Siltala 2025. Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Häin oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi, koulutukseltaan arkkitehti ja työssä Yleisradiossa. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö ja Heinolan Svinhufvud-seura kutsuvat teidät Heinolan Svinhufvud-symposiumiin ja presidenttikävelylle Heinolaan torstaina 21.8.2025 klo 14.45 – 18.30 Paikka: Heinolan WPK-talo, Kymenkartanonkatu 2, Heinola Presidentti Pehr Evind Svinhufvud nousi kansakunnan huipulle Heinolasta. WPK -talo oli Ukko-Pekalle tuttu puheidenpitopaikka. Hänen tiensä ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan 1907alkoi juuri täältä. Eduskunnan puhemieheksi Ukko-Pekka valittiin 23.5.1907. WPK-talolla järjestettiin

Vuonna 2024 syntymäpäiväseminaarin teemana oli Maanpuolustus eilen, tänään, huomenna Juhlan avasi P. E. Svinhufvudin muistosäätiön hallituksen puheenjohtaja, varapuhemies Paula Risikko P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjapalkinto 2024 luovutettiin Mikko Hautalalle teoksesta Sotaa ja rauhaa, Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella. Suomen puolustusjärjestelmän historialliset juuret, sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen, Maanpuolustuskorkeakoulu Uuden ajan turvallisuus ja puolustus, kansanedustaja,

P. E. Svinhufvudin muistosäätiön tämän vuoden kirjapalkinto on myönnetty Mikko Hautalalle teoksesta Sotaa ja rauhaa, Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella. Kirjapalkinnon tarkoituksena on kannustaa ihmisiä lukemaan ja lisätä kansalaisten tietoisuutta historiallisista kehityskuluista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. ”Ukko-Pekan hengessä” esiin nostetaan oikeusvaltioon, kansanvaltaan, kansainvälisiin suhteisiin ja valtioinstituutioiden toimintaan liittyviä teoksia. Palkintoperusteissa todetaan, että tasavallan presidentin

Kansanedustaja Jarmo Lindberg on valittu P. E. Svinhufvudin muistosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Lindberg valittiin puheenjohtajaksi hallintoneuvoston vuosikokouksessa 13.12.2024. Hän aloittaa tehtävässä vuoden 2025 alussa. Lindberg on ennen kansanedustajan uraansa toiminut puolustusvoimain komentajana vuosina 2014–2019. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi aiemmin toimitusjohtaja Jyri Häkämies. P. E. Svinhufvudin muistosäätiön tehtävänä on vaalia ja kehittää kansamme keskuudessa isänmaallisia perinteitä ja niissä

Svinhufvudien Kotkaniemi on kätketty helmi kotimuseoiden joukossa – uutuuskirja raottaa presidenttiparin onnellisen kodin ovea Presidentti P. E. Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin Kotkaniemeä esittelevä kirja kertoo säätyläiskodin elämästä ja omavaraisuuden ihanteesta. P. E. ja Ellen Svinhufvud ostivat vuonna 1908 kodikseen Kivijärven rannalta Luumäeltä Kotkaniemen tilan. Kotkaniemi peltoineen, hyötypuutarhoineen ja eläimineen oli erityisesti Ellen Svinhufvudille toteutunut unelma, paikka,

Svinhufvud af Qvalstad – aatelissuvun vaiheita. Näyttely Kotkaniemessä – Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseossa Svinhufvud af Qvalstad -suvun aateloimisesta tulee vuonna 2024 kuluneeksi 450 vuotta – suku aateloitiin Ruotsissa 1574 kuningas Juhana III toimesta. Svinhufvudit eivät päässeet osallisiksi suurvaltakauden aatelin suurista läänityksistä, vaan elivät soturiaatelin elämää sukupolvesta toiseen. Ruotsista Suomen puolelle Sääksmäelle suku siirtyi 1700-luvulla.