Suomen leijona – Svinhufvud itsenäisyysmiehenä

Martti Häikiön kirjoittama Pehr Evind Svinhufvudin elämäkerta, Suomen leijona – Svinhufvud itsenäisyysmiehenä ilmestyi vuonna 2017.

Itsenäisyysmies Pehr Evind Svinhufvud oli periaatteen ja toiminnan mies, ja professori Martti Häikiön elämäkerta Suomen leijona on kirjoitettu sen mukaan. Teos seuraa Svinhufvudin vaiheita murhaajan puolustusasianajajaksi, Siperian karkotukseen, punaisten hallitsemaan Helsinkiin, kuninkaanvaalin pyörteisiin ja Mäntsälän kapinan kuumeisiin hetkiin.

”Svinhufvudin henkilökohtainen elämä lain ja väkivallan veitsen- terällä pakotti kirjoittamaan jännityskertomuksen. Seuraan hänen henkeäsalpaavia vaiheitaan jopa tunti tunnilta: selvitäänkö yön yli ja mitä huominen tuo tullessaan? Haaksirikkoja, erottamisia, 50 asteen pakkasia, yöllisiä neuvotteluja kapinalaivassa, pako- yrityksiä – kaikki keskellä maailmanhistorian myrskyjä. ”

Martti Häikiön kirjoittama Suomen leijona avaa Suomen itsenäistymisen vaiheet kiehtovasti. Tarina seuraa Pehr Evind Svinhufvudia (1861–1944) murhaajan puolustusasianajajaksi, eduskunnan puhemieheksi ja Siperian karkotukseen, pääministeriksi ja maan alle punaisten hallitsemaan Helsinkiin, valtionhoitajaksi ja kuninkaan valitsijaksi, presidentiksi ja Mäntsälän kapinan kukistajaksi. Svinhufvud halusi maalaistuomariksi, mutta hänestä tuli oikeustaistelija, itsenäisyysmies ja kansanvallan pelastaja.

Pääministeri Svinhufvud johti Suomen itsenäistymistä pääministerinä vuosina 1917–1918. Sisällissodan aikana hän joutui piilottelemaan Helsingissä, kunnes pakeni Saksan ja Ruotsin kautta Vaasaan johtamaan hallitusta.

Hänet valittiin itsenäisen Suomen ensimmäiseksi valtionpäämieheksi toukokuussa 1918. Valtionhoitajakauteen osuivat kapinallisten tuomitsemista varten perustetut valtiorikosoikeudet ja traagiset vankileirit sekä Saksan häviön myötä päättynyt yritys valita Suomelle kuningas. 1920-luvulla Svinhufvud toimi talouselämän luottamustehtävissä. Hän osallistui rivimiehenä suojeluskuntatoimintaan, ja hänestä kehittyi mestariluokan ampuja.

Svinhufvud palasi politiikkaan 1930-luvun alussa. Presidenttinä ”Ukko-Pekka” lannisti arvovallallaan oikeistoradikaalien Mäntsälän kapinan vuonna 1932 ja luotsasi Suomen pohjoismaiselle linjalle.

Suomen leijona kertoo Svinhufvudista eduskunnan puhemiehenä ja oikeusvaltion rakentajana. Hän toimi tuomarina, asianajajana, lainvalmistelijana ja oikeuskanslerina. Pitkälti hänen ansiostaan kansanvalta säilyi läpi yhden kapinan ja toisen kapinayrityksen. Hänestä tuli valtiollisen vapauden maamerkki.

Kirja-arvio Savon Sanomat

Kirja-arvio Keskisuomalainen

Yle Areena: Haastateltavana historiantutkija, professori Martti Häikiö

Scroll to Top