Aatelisnaiset uuden ja vanhan maailman rajalla -seminaari Ritarihuoneella 22.8.2024 klo 13–16.30
Svinhufvuf af Qvalstad -suvun päämies Eino Svinhufvud, Tervetuloa
Aatelisnaiset osana sääty-yhteiskuntaa
Professori Anu Lahtinen
Svinhufvud -suvun esiäidit
Filosofian tohtori Riikka-Maria Rosenberg
Helena von Burghausen (1763–1838) ja säädyn mukainen elämä 1700- ja 1800-lukujen taitteessa
Filosofian tohtori Maria Vainio-Kurtakko
Ellan de la Chapelle (1857–1921), vapaaherratar ja taiteilijan puoliso
Klo 14.30 Kahvia ja kakkua
Aatelisnaiset ajan murroksessa
Filosofian tohtori Katja Weiland-Särmälä
Elin Kjäldström (os. von Rehausen, 1859–1928) ja aateluuden aineeton perintö
Filosofian tohtori Maritta Pohls
Ellen Svinhufvud (1869–1953) ja maatalon emännän julkikuva
Professori Johanna Ilmakunnas
Alma Söderhjelm (1870–1949), historioitsija ja kirjailija
Filosofian tohtori Kati Katajiston moderoima loppukeskustelu
Seminaariin liittyen ja sen pohjustukseksi P. E. Svinhufvudin muistosäätiö on tuottanut yhteistyössä Menneisyyden Jäljillä kanssa podcastin ”Aatelisnaisia ja yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia”. Podcastin vieraina ovat Åbo Akademin Pohjoismaiden historian professori Johanna Ilmakunnas ja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen. He kertovat, minkälaisten eri aineistojen pohjalta aatelia voi tutkia ja miksi aatelia tai valtaa käyttäneiden ihmisten historiaa kannattaa tutkia. Aateli ei ole erillinen ryhmä, vaan vaikutuksessa yhteiskunnan muiden toimijoiden ja ryhmien kanssa.
Päiväkirjat ovat yksi aatelin tutkimuksessa käytettävä lähdeaineisto. Oman elämän päivittäisten tapahtumien kirjoittaminen ylös, samoin kuin perheen ja suvun elämänvaiheiden kirjallinen dokumentoiminen olivat tärkeä osa aateliskulttuuria varhaismodernilta ajalta alkaen. – – Erityisen selkeää tämä on aatelin päiväkirjojen kohdalla: aateliskulttuuria ylläpidettiin, vahvistettiin ja siirrettiin eteenpäin tuleville sukupolville paljolti kirjoittamisen avulla. Johanna Ilmakunnas ja Kirsi Vaino-Korhonen artikkelissaan Päiväkirjat aateliskulttuurissa 1700-luvulta ja 1800-luvun alkupuolelle, teoksessa vuodelta 2020
Podcastissa pohditaan, mikä merkitys aatelisnaisilla on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Miten miesten ja naisten vaikuttamismahdollisuudet erosivat toisistaan. Kuinka paljon aatelisnaisilla on ollut valtaa vaikuttaa aatelismiehiin verrattuna? Miten esimerkiksi mahdollisuus kouluttautua vaikutti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen? Mikä merkitys on ollut erilaisilla järjestöillä, yhdistyksillä ja hyväntekeväisyydellä siihen, miten aatelisnaiset ovat voineet rakentaa yhteiskuntaa?
1800-luvun taitteessa alkoi korostua erilaisten yhdistysten ja järjestöjen merkitys. Aatelisten kotitaloudet olivat isoja kokonaisuuksia, jotka vaativat paljon talouden hallintoa ja organisointia. Näin ollen aatelisnaisille kehittyi kyky organisoida, järjestää ja saada muut tekemään asioita, millä on ollut vaikutusta naisasialiikkeessä ja järjestöissä. Näillä taidoilla erilaiset yhteiskuntaan vaikuttaneet toiminnat saatiin käynnistymään. Aatelisnaisilla oli myös asemansa vuoksi monia muita ryhmiä enemmän aikaa järjestää asioita, jotka hyödyttivät eri yhteiskuntaa.
lottavuorio.com/2024/06/04/107-aatelisnaisia-ja-yhteiskunnallisia-vaikuttamismahdollisuuksia/ Muut linkit podcastin kuunteluun löydät @menneisyydenjaljillapodi -somekanavista – podcast on kuultavissa Spotifyn, iTunesin ja Google Podcastien kautta. Jakso on toteutettu yhteistyössä P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön kanssa.
