Sisällissota, valtionhoitaja
3/1917
Nikolai II luopuu kruunusta, ja vallan Venäjällä ottaa väliaikainen hallitus.
17.3.1917
Saa tiedon maaliskuun vallankumouksesta ja ilmoittaa kaupungin poliisikamarilla lähtevänsä kotiin.
18.3.1917
Määräys Svinhufvudin vapauttamisesta annetaan.
3/1917
Matkustaessaan junalla kohti kotia juhlitaan Svinhufvudia useammalla asemalla. Suurimmat juhlat kansallissankarille pidetään Viipurissa 28.3.
LUE ENEMMÄN: Höyryjunamatka asessori P. E. Svinhufvudin Siperiasta paluun 100-vuotismuiston kunniaksi 28.3.2017
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita Svinhufvudin paluumatkasta Siperiasta 1917
29.3.1917
Saapuu Helsinkiin keskiviikkoaamuna. Svinhufvudia on vastassa Helsingin asemalla suuri kansanjoukko. Ylioppilaat vetävät hänet vaunuissa asemalta Kämp-hotellille.
31.3.1917
Lauantaina pidetään suuri kansalaisjuhla Pörssi-salissa. Läsnä on noin 500 henkeä.
4/1917
Nimitetään senaatin prokuraattoriksi Venäjän väliaikaisen hallituksen toimesta. Palaa virkatyöhön oltuaan Suomesta poissa yli kaksi vuotta ja neljä kuukautta.
17.4.1917
Suomalaiset työläiset ja venäläiset sotilaat marssivat kahdeksantuntisen työpäivän puolesta Helsingissä.
18.7.1917
Vasemmistoenemmistöinen eduskunta säätää valtalain, jonka mukaan korkein valta kuului eduskunnalle poisluettuina ulkopolitiikka ja sotilasasiat.
31.7.1917
Venäjän väliaikainen hallitus ei hyväksy valtalakia vaan antaa manifestin Suomen eduskunnan hajottamiseksi ja määrää uudet vaalit.
2.8.1917
Senaatti päättää julkaista manifestin. Svinhufvud joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen: hän ei hyväksy valtalakia, mutta ei kuitenkaan halua yhtyä manifestin perusteluihin, koska pitää sitä laittomana
10/1917
Eduskuntavaalit ovat voitto porvareille ja itsenäisyyttä kannattaneille.
7.11.1917
Pietarissa bolševikit aloittavat aseellisen vallankaappauksen. E. N. Setälä toteaa senaatin varapuheenjohtajana valtioyhteyden Venäjään katkenneen.
15.11.1917
Eduskunta julistautuu Suomen korkeimman vallan haltijaksi. Svinhufvud saa vaikeaksi tehtäväkseen koota senaatin.
27.11.1917
Yöllä eduskunta hyväksyy Svinhufvudin senaattorilistan 100 äänellä 80 vastaan. Tästä senaatista muodostuu itsenäisyyssenaatti.
LUE ENEMMÄN: Uusi Päivä 24.11.1917
12/1917
Antaa pääministerinä eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen, minkä eduskunta hyväksyy 6.12.
LUE ENEMMÄN: Välähdyksiä eduskuntakeskusteluista joulukuulta 1917
LUE ENEMMÄN: Jyrki Vesikansa: Median rooli itsenäistymisen murrosvuosina
14.12.1917
Senaatti antaa määräyksen Suomen tyhjentämiseksi venäläisestä sotaväestä. Perusteluina käytetään puolueettomuuspolitiikkaa, elintarvikepulaa ja sotilaiden aiheuttamaa epäjärjestystä.
31.12.1917
Neuvosto-Venäjä tunnustaa Suomen itsenäisyyden. Svinhufvud tapaa Pietarissa Leninin, joka lupaa neuvostohallituksen tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle.
4.1.1918
Ensimmäiset tunnustukset ulkovalloilta; Venäjältä, Ruotsilta, Ranskalta ja Saksalta.
9.1.1918
Itsenäisyyden katsotaan toteutuvan, kun Svinhufvudin kohottaa kolminkertaisen eläköön-huudon eduskunnassa.
1/1918
Senaatti valtuuttaa kenraali Mannerheimin johtamaan hallituksen sotilaallisia valmisteluja. Tarkoituksena on itsenäisyyden turvaamiseksi riisua aseista ja karkottaa venäläiset joukot Suomesta.
LUE ENEMMÄN: Marko Paavilainen, Thomén veljekset – juhlaesitelmä 15.12.2015
24.1.1918
Yrittää estää venäläisten puuttumisen Suomen asioihin. Neuvottelee yön venäläisessä Krešet-sotalaivassa.
25.1.1918
Suojeluskunnat nimitetään hallituksen joukoiksi. Seuraavina päivinä punakaartit ottavat vallan Helsingissä.
26.1.1918
Työmies-lehdessä julkaistaan SDP:n julistus, jossa kehotetaan järjestäytynyttä työväkeä ja kaarteja noudattamaan toimeenpanevan komitean päätöksiä. Vallankumouksen alkamisen merkiksi nostetaan punainen lyhty Helsingin työväentalon torniin.
27.1.1918
Pidätys hiuskarvan varassa, vallankumous on julistettu edellisenä iltana. Kolme senaattoria pakenee Vaasaan, loput maan alle.
28.1.1918
Senaatti päätetään siirtää Vaasaan. Suojeluskuntalaiset riisuvat Pohjanmaalla olleet venäläiset aseista.
2/1918
Rajalinjat punaisen ja valkoisen Suomen välillä hahmottuvat.
LUE ENEMMÄN: Tuomas Hoppu ja Pekka Siiropää, Kotkaniemi vapaussodan aikana
2/1918
Toimii määrätietoisesti järjestyksen palauttamiseksi ja johtaa senaattia piilopaikoistaan Helsingissä. P. E. Svinhufvud asuu yksityisten perheiden luona ja vaihtaa paikkaa aina punakaartilaisten saatua vihiä olinpaikasta.
LUE ENEMMÄN: Työmies 3.2.1918
5.2.1918
Yrittää paeta Helsingistä lentokoneella, mutta koneeseen tullut vika pakottaa palaamaan lentokentälle.
LUE ENEMMÄN: 100 vuotta Suomen pääministerin ensimmäisestä lentomatkasta
25.2.1918
950 jääkäriä saapuu Vaasaan, 85 hengen etujoukko oli saapunut jo 18.2. aselastin mukana.
3/1918
Pakenee suojeluskuntalaisten venäläiseltä vartiostolta valtaamalla jäänsärkijä Tarmolla. Pakomatka suuntautui aluksi Tallinnaan. Sieltä matka jatkuu Berliiniin, jossa Svinhufvud neuvottelee Saksan avusta Suomelle Hindenburgin ja von der Buschen kanssa.
LUE ENEMMÄN ja katso video: Pääministeri Svinhufvudin pako punaisesta Helsingistä jäänmurtaja Tarmolla
11.3.1918
Antaa haastattelun Saksan johtavalle lehdelle, liberaalille Vossische Zeitungille. Seuraavan aamun lehdessä pääotsikkona on Suomen pääministeri Berliinissä – Svinhufvudin pako.
23.3.1918
Svinhufvud ja Castrén saapuvat lauantaiaamuna Haaparantaan, josta heidät viedään hevoskyydillä Tornioon. Tullinportilla kunniakomppania ottaa senaattorit vastaan suurin juhlallisuuksin.
24.3.1918
Svinhufvud ja pakomatkalla mukana ollut Jalmar Castrén saapuvat Vaasaan, jossa tilapäinen hallitus on toiminut jo tammikuun lopusta.
10.5.1918
Mannerheim kutsuu kenraali von der Goltzin Mikkelin päämajaan. Helsinki vallataan 12.–14.5.
5/1918
Puhuu Rautatieasemalla Vaasan senaatin paluutilaisuudessa. Vaasan ja Helsingin senaatit yhdistyvät, valtiollinen elämä käynnistyy, eduskunta kutsutaan koolle.
5/1918
Senaatti antaa julistuksen Suomen kansalle.
15.5.1918
Eduskunnan ensimmäinen istunto Heimolan talossa.
18.5.1918
Nimitetään valtionhoitajaksi. Asetusluonnoksessa korkeimman vallan käyttäjänä on ilmeisesti Svinhufvudin käsialalla tehtyjä merkintöjä.
20.5.1918
Mannerheim eroaa ja Saksaan nojaava ulkopolitiikka alkaa.
25.5.1918
Svinhufvud antaa virallisesti hallituksen muodostamisen Paasikiven tehtäväksi. J.K. Paasikiven hallitus aloittaa 27.5.
LUE ENEMMÄN: Jyrki Vesikansa, J.K. Paasikivi ja P.E. Svinhufvud
26.8.1918
Svinhufvud haluaa Saksalta tukea Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi. Tapaa keisari Vilhelm II:ta ja pyytää tämän poikaa Suomen kuninkaaksi. Keisari kieltäytyy, ja Svinhufvud ehdottaa Hessenin prinssin Friedrich Karlia, joka on kuninkaan lanko.
LUE ENEMMÄN: Dr. David und der Reichswehr, Finnishe Korrespondenz 27.7.1918
30.10.1918
Armahtaa 30 500 enintään neljän vuoden tuomion saanutta punavankia ehdonalaiseen vapauteen, samalla lievennetään suurimman osan tuomioita.
LUE ENEMMÄN: Anna Svinhufvud, Vuoden 1918 armahdukset Aikalaisdokumenttien ja kirjallisuuden valossa
11/1918
Saa Saksan juoksupojan leiman, kun Saksan häviö maailmansodassa kaataa Suomen ulkopoliittisen suuntauksen. Hessenin prinssi kieltäytyi vastaanottamasta kruunua.
7.12.1918
Antaa sisällissodan valkoiselle osapuolelle syytesuojan. Tekee uuden armahduspäätöksen ja laskee 6500 enintään kuuden vuoden tuomiota saanutta vankia ehdonalaisuuteen ja muihin tuomioihin määrätään lievennyksiä.
10.12.1918
Jättää eduskunnalle eroilmoituksensa ja ehdottaa, että Mannerheim tulisi hänen seuraajakseen. Mannerheimilla on hyvät suhteet maailmansodan voittajavaltioihin. Paasikiven hallitus pyytää Mannerheimia ottamaan vastaan valtionhoitajan tehtävät.
LUE ENEMMÄN: Suomen hallitusmuoto 1919 – Svinhufvud, Mannerheim ja valtionpäämiehen asema
17.12.1918
Eroaa myös oikeuskansleriksi uudelleen nimitetystä prokuraattorin virasta.
22.11.1918
Suomen Vakuus Oy:n perustajat pyytävät Svinhufvudia toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.1919.
5/1919
Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta myöntää Svinhufvudille ja Mannerheimille kunniatohtorin arvon. Yliopisto teettää reliefin Svinhufvudista ja Mannerheimista.
6/1920
Palaa perheineen maatilalleen Kotkaniemeen, jossa Svinhufvud metsästää, ampuu, kalastaa ja neuvoo kyläläisiä lainopillisissa asioissa.
Tutustu Kotkaniemeen
KATSO FILMI: Mestariampuja P.E. Svinhufvud
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita Svinhufvudin 60-vuotispäivänä 1921
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita presidentinvaalista 1925
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita Svinhufvudista 1926–1929
1920-luvulla
Svinhufvud paneutuu suojeluskuntatoimintaan. Hänet ylennetään sotamiehestä vääpeliksi. Svinhufvud vaikuttaa voimakkaasti suojeluskuntien työn laajenemiseen.
1920-luvulla
Ellen Svinhufvud oli 1920-luvulla perustamassa sekä Luumäen lottaosastoa että marttayhdistystä.
