Sisällissota, valtionhoitaja
18.3.1917
Määräys Svinhufvudin vapauttamisesta annetaan.
3/1917
Matkustaessaan junalla kohti kotia juhlitaan Svinhufvudia useammalla asemalla. Suurimmat juhlat kansallissankarille pidetään Viipurissa 28.3.
LUE ENEMMÄN: Höyryjunamatka asessori P. E. Svinhufvudin Siperiasta paluun 100-vuotismuiston kunniaksi 28.3.2017
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita Svinhufvudin paluumatkasta Siperiasta 1917
18.7.1917
Vasemmistoenemmistöinen eduskunta säätää valtalain, jonka mukaan korkein valta kuului eduskunnalle poisluettuina ulkopolitiikka ja sotilasasiat.
10/1917
Eduskuntavaalit ovat voitto porvareille ja itsenäisyyttä kannattaneille.
15.11.1917
Eduskunta julistautuu Suomen korkeimman vallan haltijaksi. Svinhufvud saa vaikeaksi tehtäväkseen koota senaatin.
27.11.1917
Yöllä eduskunta hyväksyy Svinhufvudin senaattorilistan 100 äänellä 80 vastaan. Tästä senaatista muodostuu itsenäisyyssenaatti.
LUE ENEMMÄN: Uusi Päivä 24.11.1917
12/1917
Antaa pääministerinä eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen, minkä eduskunta hyväksyy 6.12.
LUE ENEMMÄN: Välähdyksiä eduskuntakeskusteluista joulukuulta 1917
LUE ENEMMÄN: Jyrki Vesikansa: Median rooli itsenäistymisen murrosvuosina
4.1.1918
Ensimmäiset tunnustukset ulkovalloilta; Venäjältä, Ruotsilta, Ranskalta ja Saksalta.
1/1918
Senaatti valtuuttaa kenraali Mannerheimin johtamaan hallituksen sotilaallisia valmisteluja. Tarkoituksena on itsenäisyyden turvaamiseksi riisua aseista ja karkottaa venäläiset joukot Suomesta.
LUE ENEMMÄN: Marko Paavilainen, Thomén veljekset – juhlaesitelmä 15.12.2015
25.1.1918
Suojeluskunnat nimitetään hallituksen joukoiksi. Seuraavina päivinä punakaartit ottavat vallan Helsingissä.
28.1.1918
Senaatti päätetään siirtää Vaasaan. Suojeluskuntalaiset riisuvat Pohjanmaalla olleet venäläiset aseista.
2/1918
Rajalinjat punaisen ja valkoisen Suomen välillä hahmottuvat.
LUE ENEMMÄN: Tuomas Hoppu ja Pekka Siiropää, Kotkaniemi vapaussodan aikana
2/1918
Toimii määrätietoisesti järjestyksen palauttamiseksi ja johtaa senaattia piilopaikoistaan Helsingissä. P. E. Svinhufvud asuu yksityisten perheiden luona ja vaihtaa paikkaa aina punakaartilaisten saatua vihiä olinpaikasta.
LUE ENEMMÄN: Työmies 3.2.1918
5.2.1918
Yrittää paeta Helsingistä lentokoneella, mutta koneeseen tullut vika pakottaa palaamaan lentokentälle.
LUE ENEMMÄN: 100 vuotta Suomen pääministerin ensimmäisestä lentomatkasta
25.2.1918
950 jääkäriä saapuu Vaasaan, 85 hengen etujoukko oli saapunut jo 18.2. aselastin mukana.
3/1918
Pakenee suojeluskuntalaisten venäläiseltä vartiostolta valtaamalla jäänsärkijä Tarmolla. Pakomatka suuntautui aluksi Tallinnaan. Sieltä matka jatkuu Berliiniin, jossa Svinhufvud neuvottelee Saksan avusta Suomelle Hindenburgin ja von der Buschen kanssa.
LUE ENEMMÄN ja katso video: Pääministeri Svinhufvudin pako punaisesta Helsingistä jäänmurtaja Tarmolla
20.5.1918
Mannerheim eroaa ja Saksaan nojaava ulkopolitiikka alkaa.
25.5.1918
Svinhufvud antaa virallisesti hallituksen muodostamisen Paasikiven tehtäväksi. J.K. Paasikiven hallitus aloittaa 27.5.
LUE ENEMMÄN: Jyrki Vesikansa, J.K. Paasikivi ja P.E. Svinhufvud
26.8.1918
Svinhufvud haluaa Saksalta tukea Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi. Tapaa keisari Vilhelm II:ta ja pyytää tämän poikaa Suomen kuninkaaksi. Keisari kieltäytyy, ja Svinhufvud ehdottaa Hessenin prinssin Friedrich Karlia, joka on kuninkaan lanko.
LUE ENEMMÄN: Dr. David und der Reichswehr, Finnishe Korrespondenz 27.7.1918
30.10.1918
Armahtaa 30 500 enintään neljän vuoden tuomion saanutta punavankia ehdonalaiseen vapauteen, samalla lievennetään suurimman osan tuomioita.
LUE ENEMMÄN: Anna Svinhufvud, Vuoden 1918 armahdukset Aikalaisdokumenttien ja kirjallisuuden valossa
7.12.1918
Antaa sisällissodan valkoiselle osapuolelle syytesuojan. Tekee uuden armahduspäätöksen ja laskee 6500 enintään kuuden vuoden tuomiota saanutta vankia ehdonalaisuuteen ja muihin tuomioihin määrätään lievennyksiä.
10.12.1918
Jättää eduskunnalle eroilmoituksensa ja ehdottaa, että Mannerheim tulisi hänen seuraajakseen. Mannerheimilla on hyvät suhteet maailmansodan voittajavaltioihin. Paasikiven hallitus pyytää Mannerheimia ottamaan vastaan valtionhoitajan tehtävät.
LUE ENEMMÄN: Suomen hallitusmuoto 1919 – Svinhufvud, Mannerheim ja valtionpäämiehen asema
17.12.1918
Eroaa myös oikeuskansleriksi uudelleen nimitetystä prokuraattorin virasta.
6/1920
Palaa perheineen maatilalleen Kotkaniemeen, jossa Svinhufvud metsästää, ampuu, kalastaa ja neuvoo kyläläisiä lainopillisissa asioissa.
Tutustu Kotkaniemeen
KATSO FILMI: Mestariampuja P.E. Svinhufvud
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita Svinhufvudin 60-vuotispäivänä 1921
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita presidentinvaalista 1925
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita Svinhufvudista 1926–1929