Palkitut julkistetaan vuosijuhlassa 12.12.2025

Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus. Siltala 2025.

Linnan juhlissa presidenttipari J.K. ja Alli Paasikiven vieressä seisoi pitkä, tumma, keski-ikäinen nainen, joka myös kätteli kaikki vieraat. Häin oli Annikki Paasikivi, presidentin vanhin lapsi, koulutukseltaan arkkitehti ja työssä Yleisradiossa. Annikista tuli ”Linnan neito” vuonna 1946, kun J.K. Paasikivi valittiin tasavallan presidentiksi. Hän asui Linnassa. Hän oli julkisuuden henkilö, joka tunnistettiin pääkaupungin kaduilla, tapahtumissa ja lehtikuvissa.

Annikki lopetti arkkitehdin työt jo vuonna 1930. Tunnetun ja varakkaan perheen boheemi tytär nautti matkustelusta ja puhui useita kieliä. Ystävät pitivät Annikkia hyväsydämisenä, valoisana ja hauskana. Hänen elämänsä varjopaikkoja olivat vahvan isän odotukset ja vaatimukset, Anna-äidin pitkä sairastelu ja kuolema sekä ennen kaikkea valtava pettymys rakkaudessa, kun kuuluisa rakastaja, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, avioitui toisen kanssa.

Annikki Paasikivi kuoli 52-vuotiaana vuonna 1950. Perhehaudan hautakivessä on kuva polvistuneesta enkelistä. Se on Wäinö Aaltosen tekemä.

Heikki Halila, Professori ja valtiomies Toivo Mikael Kivimäki. Warelia, 2024.

Toivo Mikael Kivimäki (1886-1968) oli oman aikansa merkkihenkilö: raskaan sarjan poliitikko ja tunnustettu yliopistomies. Kivimäki nousi kansan syvistä riveistä yhteiskunnan eliittiin ja toimi urallaan nousujohteisesti asianajajana, vaikutusvaltaisena pankkimiehenä, kansanedustajana, Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina ja moninkertaisena ministerinä. Kivimäki valjasti suomalaisuusaatteen palon yhteiskunnalliseen toimintaan ja toimi Kansallisen Edistyspuolueen johtohahmona. Hän oli yksi Suomen pitkäaikaisimmista pääministereistä (1932-1936) ja vaikutti osaltaan maan sisäisten olojen rauhoittumiseen ja talouden kääntymiseen pula-ajan jälkeiseen nousuun. Tämä loi pohjaa tulevina vuosina tarvittavalle kansalliselle yhteisymmärrykselle ja yhteenkuuluvuudelle. Talvisodan aikana T. M. Kivimäki palveli maata Suomen hallituksen valtuuttamana Ruotsissa ja Saksassa hakien tukea Suomen asialle. Välirauhan ja jatkosodan vuosina Kivimäki toimi vaativassa tehtävässä Suomen lähettiläänä Berliinissä. Kivimäen elämän suuri tragedia oli tulla tuomituksi sotaan syyllisenä viideksi vuodeksi vankeuteen. Hän ei tästä murtunut, vaan sinetöi vielä tämänkin jälkeen asemansa arvostettuna tiedemiehenä Helsingin yliopistossa. Professori Heikki Halilan teos on ensimmäinen elämäkerta T. M. Kivimäestä. Siinä paneudutaan kattavasti Kivimäen henkilökuvaan lapsuudesta ja nuoruudesta aina tieteellisen ja poliittisen uran voimallisiin vuosiin ja niiden jälkeisiin vaiheisiin. Halila tarkastelee Kivimäen monipuolista elämäntyötä asiantuntevasti eri suunnista. Lisäksi hän avaa kiinnostavasti myös Kivimäen persoonaa ja yksityistä elämää erityisesti Berliinin lähettiläsaikana ja vaativina vankilassaolovuosina.

Elämäkerta perustuu laajaan arkistotutkimukseen, ja se sisältää paljon uutta tietoa sekä Kivimäen elämäntyöstä että Suomen historian ratkaisevista vaiheista. Kattavana lakimies- ja valtiomieselämäkertana teos on tarkoitettu kaikille Suomen historiasta, henkilö- ja poliittisesta historiasta sekä asianajajakunnan vaiheista ja yliopistoelämästä kiinnostuneille lukijoille.

”Teos on perusteellinen elämäkerta, jossa Kivimäen rooli juridiikan(kin) moniottelijana saa ansaitsemansa huomion. Halila tee kellosepän tarkkaa työtä ja hänen taitonsa lähteiden käytössä on vakuuttavaa. Halila tuntee myös oivallisesti tutkimusajan poliittisen historian ja sitä koskevan tutkimuksen ja pystyy vakuuttavasti asettamaan Kivimäen ratkaisut kunkin ajankohdan poliittis-yhteiskunnalliseen kontekstiin.”

Lasse Kangas, Sanan voimalla. Artturi Leinosen elämä. Verbatum 2025.

Artturi Leinonen (1888-1963) Etelä-Pohjanmaan Ylihärmästä oli kansakoulunopettaja ja maanviljelijä, Siperiaan karkotettu aktivisti ja jääkärivärväri, Vaasan ja Venäjän vankiloissa istunut mies. Sanomalehti Ilkan päätoimittajana ja kansanedustajana Artturi Leinonen oli eteläpohjalainen voimahahmoja keskeisten valtiollisten ratkaisujen yksi avainhenkilö. Kirjailija Artturi Leinosen tuotanto on laaja: 19 romaania, kymmeniä näytelmiä, novelleja, runoja ja paljon muuta.

”Artturi Leinonen esti eteläpohjalaisten suojeluskuntalaisten lähdön Mäntsälään. Tässä kohtaa hän liittyy merkittävällä tavalla Svinhufvudin elämäntarinaan. Kalle Virtapohja / Professori Lasse Kangas on kirjoittanut toisen korkealle yltäneen ylihärmäläisen, Artturi Leinosen, elämäkerran. Se on laatutyötä. Siinä sivutaan myös Svinhufvudia, jonka presidentiksi valintaan Leinosella maalaisliiton valitsijamiesryhmän puheenjohtajana oli aivan oleellinen osa.”

Sauli Niinistö, Kaikki tiet turvaan. Sinnikkään Suomen suunta. WSOY 2025.

”Turvallisuuden paras tae on, että sen takana seistään yhtenäisenä kansana.”

Presidentti Sauli Niinistö kuvailee päiväkirjoihin ja muistiinpanoihin perustuen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan teitä ja tienristeyksiä virkakausillaan vuosina 2012–2024.

Niinistö hahmottelee polkuja, joita pitkin Suomea on määrätietoisesti kuljetettu. Suomi hakeutui Ruotsin kylkeen kiivetäkseen samalle turvan tasolle. Samalla Suomi hankkiutui mahdollisimman lähelle Natoa, huolehti yhteensopivuudesta puolustusliiton kanssa ja kiinteytti suhdetta Yhdysvaltoihin. Suhteessa Venäjään haettiin turvaa minimoimalla turvattomuutta. Nämä tavoitteet pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman suurella kansallisella yhteisymmärryksellä.

Polut kohtasivat, kun Venäjä lähti omille teilleen ja irtautui sääntöihin perustuvasta maailmanjärjestyksestä.

Kaikki tiet turvaan on Suomen presidentin ainutlaatuinen kuvaus Suomen turvallisuudesta tapahtumien aitiopaikalta sekä kohtaamisista Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa.

Helena Pilke, Sanomalehtien sisällissota. Vastapaino 2025

”Mikä oli sanomalehtien vihapuheen rooli sisällissodan syttymisessä?” Suomen sisällissota alkoi tammikuun 1918 lopussa, aseellisia kahakoita oli ollut eri puolilla

maata jo edellisvuoden puolella. Sanomalehtien palstoilla sotaa oli käyty tuolloin jo pitkään. Tsaarin kukistuminen edelliskeväänä oli käännekohta maan sisäisessä ilmapiirissä, jota lehdet heijastivat. Elintarvikepula, hintojen nousu ja lukuisat työtaistelut synnyttivät kärjekästä kirjoittelua niin oikeiston kuin vasemmiston lehdissä. Herjat lensivät sekä uutissivuilla että pakinapalstoilla. Ne olivat päivä päivältä ilkeämpiä. Ennen pitkää valeuutiset ja poliittisten vastustajien mustamaalaus peittivät alleen asiallisen tiedonvälityksen. Muuttuivatko sanat lopulta teoiksi, johtiko kansan kahtiajakautuminen sotaan? Kirja kertoo, millaisina lehdistö esitti poliittiset vastustajat, kuinka osapuolten viholliskuvat muokkautuivat ennen sotaa ja miten sisällissodan tapahtumat välittyivät aikalaisille.

Alexander Stubb, Vallan kolmio – Murroksen aikakausi ja maailmanjärjestyksen tulevaisuus. Otava 2025.

Näkemyksellinen kuvaus uuden maailmanjärjestyksen muotoutumisesta. Maailma on muuttunut kolmessa vuodessa enemmän kuin 30 vuodessa yhteensä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lopetti kylmän sodan jälkeisen aikakauden. Suurvaltapolitiikka teki paluun.

Alexander Stubb piirtää kuvan vallan kehistä – lännestä, idästä ja etelästä – joiden välinen vuorovaikutus ratkaisee sen, millaiseksi uusi maailmanjärjestys muovautuu. Kirja on monenkeskisen- ja sääntöpohjaisen järjestelmän sekä avoimen yhteiskunnan puolustuspuheenvuoro.

Napakan ja selkeän analyysin ohella Stubb kertoo tarinoita kohtaamisista maailman johtajien kanssa monissa vastuutehtävissään.