Historia

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö – P.E. Svinhufvuds minnesstiftelse

Suomen itsenäisyysjulistuksen ensimmäisen allekirjoittajan, eduskunnan ensimmäisen puhemiehen ja valtionhoitajan, tasavallan presidentin Pehr Evind Svinhufvudin nimeä kantava kaksikielinen säätiö syntyi vähitellen 1950-luvun alkuvuosina. Säätiö rekisteröitiin 5.5.1955. Sen tehtävänä on sääntöjen mukaan ”vaalia ja kehittää kansamme keskuudessa isänmaallisia perinteitä ja niissä merkeissä säilyttää P.E. Svinhufvudin muisto ja elämäntyö jälkipolville”.

Säätiön ensimmäisiä tavoitteita olivat akateemikko Wäinö Aaltosen toteuttaman muistopatsaan pystyttäminen eduskuntatalon eteen ja professori Einar W. Juvan laatiman elämäkerran julkaiseminen. Sittemmin säätiö mm. järjesti teiniseminaareja, joissa asiantuntijat esittelivät Suomen itsenäistymistä ja muuta lähihistoriaa.

2000-luvulla säätiön toiminnassa ovat korostuneet Suomen itsenäistymisen satavuotisuus, P. E. Svinhufvudin uuden elämäkerran julkistaminen sekä valmistautuminen Kotkaniemen uudelleen avautumiseen peruskorjauksen jälkeen. Vahvana ovat esillä myös P. E. Svinhufvudin johtaman itsenäisyyssenaatin toiminta (27.11.1917–27.5.1918) sekä Svinhufvudin toiminta ”korkeimman vallan haltiana” eli itsenäisen Suomen ensimmäisenä omana valtionpäämiehenä 18.5.–14.12.1918. Vuosien 2022–2023 painopisteenä on ollut oikeusvaltio -teeman esilläpito. Tulevalla kaksivuotiskaudella 2024–2025 säätiö nostaa esille teemaa aateluus ja suvun perintö. Kotkaniemi-museon näyttelyt, seminaarit, julkaisut ja muu viestintä rakentuvat vuositeeman mukaisesti.

Säätiö järjestää perinteisen 15.12. vietettävän vuosijuhlan ohella myös muita tilaisuuksia ja vaalii muilla tavoin P. E. Svinhufvudin muistoa sekä osallistuu muiden organisaatioiden järjestämiin tilaisuuksiin, jotka sivuavat P. E. Svinhufvudin merkittävää valtiomiesuraa.

Säätiö jakaa vuosittain kirjallisuuspalkinnon ”Ukko-Pekan hengessä”. Säätiö tukee ja pyrkii käynnistämään Svinhufvudia ja hänen arvomaailmaansa koskevaa tutkimusta, kirjallisuutta ja verkkoaineistoa.

Säätiö osallistui erittäin aktiivisesti Kotkaniemen interiöörin pelastamiseen ja sen kehittämiseen kotimuseona Luumäellä. Muistosäätiön toimesta yhdessä Luumäen kunnan kanssa perustettu Kotkaniemi-säätiön vastaa Kotkaniemen ylläpidosta ja kehittää siitä Suomen itsenäistymisen erikoismuseota. Muistosäätiö tukee omata osaltaan Kotkaniemen kehittämistä ja tunnettuisuuden lisäämistä järjestämällä Kotkaniemessä erilaisia tilaisuuksia sekä osallistumalla Kotkaniemen näyttelyjen rakentamiseen.

Säätiö vaikutti keskeisesti Wäinö Aaltosen 1937 tekemän Oikeustaistelun muistomerkin kunnostamiseen Luumäen asemalla.

Säätiö on tukenut useita tutkimus- ja julkaisuhankkeita. Uusin niistä on professori Martti Häikiön kirjoittama, vuonna 2017 ilmestynyt Pehr Evind Svinhufvudin elämäkerta Suomen leijona – Svinhufvud itsenäisyysmiehenä. Säätiö on myös teettänyt filosofian tohtori Maritta Pohlsin teoksen Ellen Svinhufvud – suomalainen säätyläisnainen maalta (2011) ja dosentti Marko Paavilaisen tutkimuksen Paljon minä sinä aikana opin. P.E. Svinhufvud liike-elämässä (2013). 

Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja hallituksen puheenjohtajana eduskunnan varapuhemies Paula Risikko. Asiamiehenä ja taloudenhoitajana toimii filosofian tohtori Maritta Pohls.