Presidentti, Mäntsälän kapina
6/1930
Svinhufvud lähtee Relanderin kehotuksesta Pohjanmaalle tapaamaan Lapuan liikkeen johtohahmoja eduskunnan puhemiehen Paavo Virkkusen kanssa. Kuvassa Virkkunen ja Svinhufvud palaavat Pohjanmaalta.
7/1930
Palaa politiikkaan tasavallan presidentti Relanderin kutsuessa hänet pääministeriksi. Kommunisminvastainen toiminta on järjestäytynyt Lapuan liikkeeksi. Svinhufvudia tarvitaan ylläpitämään lakia ja järjestystä. Kuvassa presidentti Relander ja Svinhufvud.
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita Svinhufvudin pääministerikaudesta
16.2.1931
Valitaan tasavallan presidentiksi. Valinta on tiukka: Svinhufvud voittaa Ståhlbergin kahden äänen erolla. Lapuanliike onnittelee uutta presidenttiä sähkösanomalla: ”Käske tai kiellä – me tottelemme.” Kuvassa laulajat onnittelevat vastavalittua presidenttiä.
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita presidentinvaalista ja presidenttikauden alusta 1931–1932
2.3.1931
Korostaa virkaanastujaispuheessaan oikeuden kunnioittamista ja rauhan säilyttämistä maassa.
3.3.1931
Toivoo Mannerheimin ryhtyvän sodan sattuessa ylipäälliköksi, ja jo nyt astuvan palvelukseen sotaväen päällikkönä. Mannerheim kieltäytyy, mutta sanoo olevansa valmis ryhtymään puolustusneuvoston puheenjohtajaksi.
27.2.1932
Presidentin arvovalta joutuu koetukselle, kun Lapuan liike ryhtyy vaatimaan hallituksen eroa Mäntsälän kapinassa.
LUE ENEMMÄN: Miten kansanvalta säilyi Suomessa? – Mäntsälän kapinasta 90 vuotta – näyttely
KUUNTELE: Podcast Mielenilmaisuja, oikeusvaltion periaatteita ja Mäntsälän kapina
2.3.1932
Ottaa hallituksen, armeijan ja suojeluskuntien johdon omiin käsiinsä ja vaati radiopuheessaan suojeluskuntalaisia palaamaan koteihinsa. Suuremmalta kapinalta vältytään ja oikeusvaltio pelastuu.
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita Mäntsälän kapinasta 1932
KUUNTELE presidentti Svinhufvudin puhe Ylen sivuilta
16.5.1932
Tarkastaa kunniakomppanian vapaussodan muistoparaatissa Senaatintorilla.
1.1.1935
Pitää ensimmäisen presidentin uudenvuodenpuheen ja ottaa tavaksi viettää vuoden ensimmäistä viikkoa sovinnollisuuden viikkona. Yleisesti ottaen Svinhufvudin presidenttikaudella parlamentaariset olot vakiintuivat.
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita Svinhufvudin presidenttikaudesta 1932–1937
1930-luvulla
Luotsaa Suomen pohjoismaiden puolueettomuuspolitiikan yhteyteen, vaikka Svinhufvud ei tee yhtään virallista valtiovierailua. Kuvassa Ellen ja P. E. Svinhufvud Kansallisteatterin presidentin aitiossa.
1930-luvulla
Ellen Svinhufvud antoi presidentin puolisona mielellään aikaansa yhdistysten toiminnan tukemiseen. Hän kuului muun muassa lottiin ja marttoihin. Hänen nimensä oli ensimmäisenä, kun alettiin kerätä varoja Kalevalaisten Naisten muistomerkkiin. Ellen Svinhufvud kutsuttiin 1931 Lotta Svärd -järjestön kunniajäseneksi.
LUE ENEMMÄN: Presidenttien puolisot, Ellen Svinhufvud -kesäpäivä 13.8.2022
KUUNTELE: Podcast Presidenttien puolisot
Katso SF-filmi
15.1.1937
Presidentinvaaleissa Svinhufvudia ei enää valita. Syynä lienee, että hän sivuutti SDP:n hallitusta muodostettaessa.
LUE ENEMMÄN: Lehtiartikkeleita presidentinvaalista 1937
15.12.1937
75-vuotissyntymäpäiviä vietetään juhlavin menoin: paraateineen, kunnialaukauksineen, lähetystöineen ja lahjoineen. Kauppatori on väkeä täynnä ja samoin ne kadut, joita pitkin presidentti puolisoineen ajaa avoautossa linnasta Messuhalliin juhlimaan.
