P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö on jakanut vuodesta 1973 lähtien vuosittain kirjallisuuspalkinnon teokselle, jonka se on arvioinut kirjoitetuksi ”Ukko-Pekan hengessä”.

P. E. Svinhufvudin muistosäätiö päätti myöntää vuoden 2023 kirjallisuuspalkinnon tohtori Jenni Haukiolle. Palkinto myönnetään teoksesta Sinun tähtesi täällä. Vuodet tasavallan presidentin puolisona. Kirja käsittelee huolella ja eri näkökulmista presidentin puolison asemaa ja presidentti-instituutiota, siihen liittyviä erilaisia ennakko-odotuksia ja jopa väärinkäsityksiä. Tekijä avaa ymmärrettävällä tavalla ja omakohtaisesti, miten nimenomaan hän on ymmärtänyt tehtävänsä osana presidentti-instituutiota.

“I hope someday someone will take the time to evaluate the true role of the wife of a President and to assess the many burdens she has to bear and contributions she makes.” – President Harry S. Truman

Puolison rooli on palvelus isänmaalle, valtiolle, sen hallinnolle ja laajasti ottaen koko kansalle, sillä puolison tehtävänä on edustaa presidenttipuolison rinnalla paitsi kansainväliselle yleisölle niin eri yhteisöjen ja yleisöjen suuntaan kotimaassa. Tehtävä on vaativa ja kokonaisvaltainen, ja edellyttää väistämättä kompromisseja henkilökohtaisen elämän osalta. Puolison oma työ on sopeutettava presidentti-instituution kehyksiin. Puolison on sopeuduttava elämään julkisuuden kanssa ja hyväksyttävä tässä suhteessa oman yksityisyyden väistämätön kapeutuminen.

Puolison rooli on monessa suhteessa etuoikeutettu paikka, kunniapaikka, kuten tohtori Jenni Haukio tuo esiin, mutta samalla kaikkien suomalaisten olisi hyvä muistaa, että puolison rooli on epävirallinen, se on vapaaehtoistyötä. Haukio muistuttaakin, että yhä tänä päivänäkin jotkut mieltävät, että presidentin puoliso olisi työsuhteessa presidentin kansliaan, ja nauttisi työsuhteeseen liittyviä etuja ja velvoitteita. Se on myytti, joka yhä elää.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta puolisot ovat tähän mennessä olleet naisia. Sukupuolitutkimuksessa on todettu, että naisten ns. velka tai riippuvuus miehistä on osattu nähdä, mutta sen sijaan miesten riippuvuutta tai velkaa naisille ei ole kyetty näkemään tarkasteltaessa sukupuolten riippuvuutta ja työnjakoa. Viimeaikaisessa tutkimuksessa Yhdysvalloissa ja myös Suomessa, kuten Hentilöiden Suomen ensimmäistä presidenttiparia kuvaavassa Ståhlberg-kirjassa, onkin nimenomaan korostettu, miten presidenttipari toimii tiiminä, työparina, jossa molemmat täydentävät toisiaan.

Myös P. E. Svinhufvudin muistosäätiö on jo usean vuoden ajan tuonut omissa tilaisuuksissaan esille presidentin puolison asemaan liittyviä teemoja.

Maailmalla on tunnustettu ensimmäisten naisten johtajuus, tehtävän antamat mahdollisuudet ja myös siihen liittyvät haasteet. Kyse on uniikista johtoroolista valtiollisten ja ei-valtiollisten rakenteiden välimaastossa julkisella paikalla. Jo siksi presidentti-instituution kannalta on olennaista, että puoliso jättää omasta ajastaan kirjalliset jäljet, jotka voivat toimia oppaina ja eräänlaisena siltana presidentti-instituution sisään sekä historiaan.

Tohtori Haukio on korostanut kirjassaan ”instituutio elää vahvasti kulloisessakin ajassa”. Kunkin puolison on käytännössä itse määriteltävä roolinsa ja kiinnostuksen kohteensa eli käytännössä ne asiat, joita hän tulee roolissaan edistämään toimintansa ja sen saaman julkisuuden kautta.

Tässä tehtävässä puolisolla on potentiaalisesti hyvin paljon vaikutusvaltaa, niin kotimaassa kuin maan rajojen ulkopuolella. Samalla puolison on kuitenkin tiedostettava, että presidentti-instituutio on osa historiallista jatkumoa. Instituution, joka yhä nauttii erittäin suurta arvonantoa kansalaisten keskuudessa. Presidentti-instituutio on merkittävämpi kuin kukaan sen yksittäisistä haltijoista. Haukio toteaakin kuvaavasti, että ”mitä nopeammin tämän ymmärtää, sitä helpommin solahtaminen instituution palvelukseen sujuu.” Sanalla sanoen presidentin ja hänen puolisonsa edellytetään olevan Suomen, isänmaan palveluksessa, yli puolueriitojen ja erilaisten yhteiskunnallisten ristiriita- ja jakolinjojen. Ei siis mikään pieni vaatimus pluralistisessa, moniarvoisessa ja monen kohdin polarisoituneessa nyky-yhteiskunnassa.

Historiasta tiedämme, presidentin puolisot ovat osanneet muuttua aikojen mukana ja jossain tapauksissa he ovat suorastaan asettaneet uusia muotoja ja malleja muun muassa naisten asemalle ja johtajuudelle. Haukiokin on omalla esimerkillään muokannut käsityksiä siitä, että myös naispuolinen presidentin puoliso voi tehdä omaa uraa sekä vieläpä väitellä tohtoriksi.

Historiankirjoituksen ja ylipäätään tutkimuksen kannalta on tärkeää, että presidentin puoliso itse sanallistaa kokemansa, kokemuksensa ja näkemänsä siitä, miltä suomalainen yhteiskunta ja globaali poliittinen yhteisö sekä diplomatian maailma näyttävät tältä ainutlaatuiselta näköala-

ja vaikutuspaikalta. Kukaan muu ei siihen pysty. Hiljaisuudetkin, nekin teemat, joita presidentin puoliso ei ota muistelmissaan käsiteltäviksi, kertovat omaa sanomaansa kustakin ajasta. Teos on arvokas lisä maan lähihistoriaan.

Palkinto luovutettiin P. E. Svinhufvudin syntymäpäiväjuhlassa 15.12.2023 Pikkuparlamentin auditoriossa

Juhlan teemana oli Säätyvaltiopäivien perintö eduskunnalle

Muistosäätiön puheenjohtaja Paula Risikon tervetulotoivotuksen jälkeen jaettiin kirjallisuuspalkinto. Palkintoperustelut esitteli muistosäätiön hallituksen jäsen tohtori Kati Katajisto. Lue tohtori Haukion kiitospuheenvuoro.

Tohtori Kati Katajisto, tohtori Jenni Haukio ja muistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Paula Risikko.

Muistosäätiö onnitteli myös 10-vuotisjuhlaansa juhlivaa Kotkaniemi Säätiötä.

Eduskunnan tuottama filmi Demokratian polku. 150 vuotta edustuksellista kansanvaltaa johdatti kuulijat seminaarin teemaan.

Professori Henrik Meinander kertoi, miten säätyvaltiopäivistä edettiin eduskuntauudistukseen.

Professori Anu Lahtinen kuvaili aatelissäädyn ja P. E. Svinhufvudin toimintaa säätyvaltiopäivillä.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Onni Pekonen puhui säätyvaltiopäivien perinnöstä eduskunnalle.

Lopuksi kansanedustaja Elisa Gebhard ja kansanedustaja Jouni Ovaska sekä eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen keskustelivat varapuhemies Paula Risikon kanssa eduskunnan työtapojen uudistamisesta.

Syntymäpäivien lopuksi vieraat saivat nauttia Ellen Svinhufvud -kakusta kahvin kera.