Kirjallisuuspalkinto
P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinnon saajat
1970-luku
1973 Laila Hietamies, Unohduksen lumet (Otava)
1974 Jukka L. Mäkelä, Teräsvyöry Kannaksella (WSOY)
1975 Wolf H. Halsti, Tilinteon aika, Muistelmat 3 (Otava)
1976 Lassi Nummi, Linna joessa (Otava)
1977 ei jaettu, palkinto Sotasokeat ry:lle
1978 Aili Palmén, Ystäväni, miehet, naiset: muistelmia (Otava)
1979 Ilmari Turja, Jääkäri Ståhl – näytelmä (WSOY)
1980-luku
1980 Erkki Palolampi, Kun se kerran tulee: kehyskertomus ja kaksi tarinaa talvisodan aikalaisista (Kustannuspiste)
1981 Veli Virkkunen, Leningradin portilla Aarne Blickin, Adolf Ehrnroothin ja Maksim Litvinovin aikaan (WSOY)
Sakari Virkkunen, Svinhufvud. Kansallinen presidentti (Otava)
1982 Antti Tuuri, Pohjanmaa (Otava)
1983 Arvi Kivimaa, Unessa ja elämässä (Otava)
1984 Matti Lukkari, Asekätkentä (Otava)
1985 Katri Veltheim, Kävelyllä Viipurissa (Tammi)
1986 Seppo Zetterberg, Viisi laukausta senaatissa – Eugen Schaumanin elämä ja teko (Otava)
1987 Aale Tynni, Vuodenajat (WSOY)
1988 Niilo Lappalainen, Viipurinlahti kesällä 1944 (WSOY)
1989 Sampo Ahto, Talvisodan henki – Mielialoja Suomessa talvella 1939–1940 (WSOY)
1990-luku
1990 Aimo Turunen, Nuoruus rauhan ja sodan Karjalassa (WSOY)
1991 Timo Vihavainen, Kansakunta rähmällään: Suomettumisen lyhyt historia (Otava)
1992 Pertti Kilkki, Suomen ratsuväen historia 2. osa, Ratsuväki Suomen sodissa 1939–1944 (Sotatieteen laitoksen julkaisu)
Jukka Tarkka, Suomen kylmä sota. Miten viattomuudesta tuli voima (Otava)
1993 Maija-Liisa Bäckström, Fanni Luukkonen – lottajohtaja (Otava)
1994 ?
1995 ?
1996 Juhani Salminen, Kemi 1949, Suomen kohtalonratkaisu ( Gummerus)
Mauri Soikkanen, P. E. Svinhufvud – Tarkkakätinen ampuja (Gummerus)
Esko Salminen, Vaikeneva valtiomahti. Neuvostoliitto/Venäjä Suomen lehdistössä 1968-1991. (Edita)
1997 Hilkka Vitikka, Ellen Svinhufvud (WSOY)
1998 Mikko Uola, ”Seinää vasten vain!” – poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–18 (Otava)
1999 Tuomo Polvinen, J. K. Paasikivi – valtiomiehen elämäntyö (WSOY)
2000-luku
2000 Jari Leskinen, Veljien valtiosalaisuus – Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1918–1940 (WSOY)
2001 J.E.O. Screen, Mannerheim (Otava)
2002 Ohto Manninen, Stalinin kiusa – Himmlerin täi: Sota-ajan pieni Suomi maailman silmissä ja arkistojen kätköissä (Edita)
2003 Satu Koskimies, Te näitte mun soittoni riemun. Ulla Katajavuoren elämä (Tammi)
2004 Annika Latva-Äijö, Lotta Svärdin synty (Otava)
2005 Marko Paavilainen, Kun pääomilla oli mieli ja kieli (SKS)
2006 Keijo K. Kulha, Jutikkala – tinkimätön akateemikko (Edita)
2007 Esko Salminen, Päättymätön sota. Sisällissota julkisessa sanassa 1917–2007 (Edita)
2008 Panu Rajala, Unio Mystica – Mika Waltarin elämä ja teokset (WSOY)
2009 Juhani Leikola, Eino Suolahti – Isänmaan lääkäri (Edita)
2010-luku
2010 Teemu Keskisarja, Vihreän kullan kirous – G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit (Siltala)
2011 Johanna Sinisalo, Enkelten verta (Teos)
Hannu Rautkallio & Lasse Lehtinen, Väinö Tanner – unohdetut päiväkirjat 1943–44 (Paasilinna)
2012 Pasi Tuunainen, Marttinen – Kahden armeijan soturi (Otava)
2013 Riitta Seppälä ja Mikko-Olavi Seppälä, Aale Tynni – Hymyily, kyynel, laulu (WSOY)
2014 Tellervo Krogerus: Sanottu – tehty. Matti Kuusen elämä 1914–1998 (Siltala)
Seikko Eskola, Demokratia diktaattorien varjossa (Atena)
2015 Vesa Määttä, K. L. Oesch. Ylivoimaa vastassa (Gummerus)
2016 Marjaliisa ja Seppo Hentilä, Saksalainen Suomi 1918 (Siltala)
Jari Leskinen, Kohti sosialismia! Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973-75 (Siltala)
2017 Apu-lehti ja Ilta-Sanomat monipuolisista julkaisuista liittyen Höyryveturi junamatkaan Lappeenrannasta Helsinkiin 28.3.2017.
2018 Selja Flink, Kotkaniemen restaurointialbumi (Senaattikiinteistöt)
Kati Katajisto, Sodasta sovintoon (Otava)
Touko Perko, Haastaja Saksasta (Docendo)
2019 Vesa Vares, Viileää veljeyttä (Otava)
2020-luku
2020 Aatelin historia Suomessa. Toim. Janne Haikari, Marko Hakanen, Anu Lahtinen ja Alex Snellman (Siltala)
2020 Jaakko Jonkka, Oikeusvaltion puolesta. Emeritusoikeuskanslerin puheenvuoroja (Edita)
2021 Valtiotieteen tohtori, dosentti Seppo Tiihonen elämäntyöstä hallintohistorian tutkijana ja teoksesta Mannerheimista Mariniin. Vallan verkostot ja neuvonantajat 1944–2021 (Omakustanne).
2022 Professori Henrik Meinander, Kansakunnan kakkonen. Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969–1993. (Otava)
2022 Professori (emeritus) Sakari Heikkinen, dosentti Antti Kuusterä ja dosentti Seppo Tiihonen, Kylmästi laskeva mies. Talousvaikuttaja Risto Rytin elämä. (Otava).
