Svinhufvud lakimiehenä

Hovioikeudenasessori Pehr Evind Svinhufvud päätti lokakuussa 1914 asettaa oman uransa ja vapautensa vaakalaudalle puolustaakseen autonomisen Suomen omaa lainsäädäntöä. P. E. Svinhufvud katsoi, että Suomen asioiden esittelyssä noudatettiin järjestystä, joka ei ollut Suomen lakien mukainen. Prokuraattori Konstantin Kasanskia ei voitu pitää Svinhufvudin näkemyksen mukaan Suomen laillisena prokuraattorina. Kuukausi myöhemmin Kasanski ryhtyi toimiin. Ne johtivat siihen, että kenraalikuvernööri F. A. Seyn erotti Svinhufvudin virastaan ja […]

Miten Suomen oikeuslaitos toimi 1910-luvulla? Minkälaisia asioita oikeuteen tuotiin? Alimpina tuomioistuimina olivat kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet. Niiden yläpuolella oli kolme hovioikeutta ja korkeimpana oikeusasteena Suomen senaatin oikeusosasto. Suomi oli jaettu 62 tuomiokuntaan, joiden toiminnasta vastasivat kihlakunnantuomarit, kansan suussa ukkotuomarit. Paikalliset jutut ratkaistiin talvi- ja syyskäräjillä sekä tarpeen vaatiessa vielä välikäräjillä. Maaseudulla yleisinä tuomioistuimina toimivat kihlakunnanoikeudet, kaupungeissa